Liesimusta on puuhellan kenkäplankki

Ostin taannoin pullollisen liesimustaa Domus Classicasta Metsänkylän kartanosta, mutta tuotteen käyttö on odottanut inspiraatiota ja keittiöhenkilökuntaa vuoden verran. Tänä viikonloppuna tuli serkku kylään ja kyllä saivat ruoste ja lika liedestä kyytiä.

wpid-liesi-ilman-mustaa.jpg

wpid-mustattu-liesi.jpg

 

Ensin hellan pinnasta puhdistettiin(*) irtonainen lika ja ruoste. Teräsharjaa suositeltiin, mutta kun se oli piilossa, käytettiin teräsvillaan. Huuhteluiden, pyyhkimisten ja kuivaamisten jälkeen siveltiin puhtaaseen pintaan liesimustaa talouspaperilla ohut kerros.

Eron huomaa silmillä ja sormilla. Pinta näyttää paremmalta ja tuntuu sileältä ja liukkaalta. Liesimusta on kuin kenkäplankki: se puhdistaa ja hoitaa. Olisi varmaan syytä käyttää useammin kuin kerran vuodessa. Niin liesimustaa kuin kenkäplankkia.

(*)Passiivi on kyllä mainio kapistus. Sillä voi viitata muka osallistuneensa ruumiilliseen tekemiseen, vaikka olisikin vain lämmitellyt glögiä mikrossa.

Yhden luukun joulukalenteri

Suklaakalenterien hyvä puoli on, että niillä voi houkutella aamu-unisen lapsen peiton alta joulukuiseen aamuun. Huono puoli on se, että niissä on aina pahanmakuista suklaata. (Toisaalta, mitä muuta voi odottaa, kun kalenteri maksaa alle euron.)

Tänä vuonna kotiin oli kulkeutunut kolme suklaakalenteria. Vanhempi lapsi maistoi joulukuun ekana päivänä kahta eriväristä kalenteria ja totesi diplomaattisesti, että voisi vaikka luovuttaa kalenterinsa sisarelleen. Nuorempi ei ole niin tarkka – kunhan on makeaa – ja sai haltuunsa kaikki kalenterit!

Mistä sitten toiselle uusi kalenteri? Tarjonta oli heikkoa etsinnöistä huolimatta. Päädyimmekin sitten yhden luukun kalenteriin: ostimme konvehtirasian, josta poika saa popsia joka aamu haluamansa karamellin. Tässä kalenterissa on myös bonus: kahdessa kerroksessa on yhteensä 32 konvehtia. Jouluna on luvassa – joulu!

 

Lepaalainen tulilatva

Meillä oli tänään töissä puutarha-alan opiskelijoita myymässä itse kasvattamiaan tulilatvoja. Tarjolla oli niin yksittäisiä ruukkuja kuin koriasetelmia käpyineen nauhoineen – ostettiin kollegan kanssa kukkaset omiin työhuoneisiin a) kannatuksen vuoksi b) lähestyvästä joulusta ja vähenevistä työpäivistä muistuttamaan.

wpid-tulilatva.jpgTulilatva ei ole koskaan ollut suursuosikkini, mutta nämä kukat olivat valioyksilöitä: tosi värikkäitä, isokukkaisia ja elinvoimaisia. Kauankohan kestää, ennen kuin kuiva konttoriympäristö ja heikko hoito tekee tehtävänsä… Siihen saakka nautitaan silmänilosta ja lasketaan päiviä joululoman alkuun!

Pimeää

Lehdessä uutisoitiin päättyneen marraskuun olleen harvinaisen pimeä. Eipä joulukuu tuonut muutosta asiaan.

Tänään oli sirkuskerhon joulujuhla Eteläisten koululla Hauholla. Lähdin sinne suunnistamaan kolme lasta takapenkillä ja arvelin osaavani ilman ohjeita. Eteläinen löytyikin hyvin, mutta koulun ohi ajoin huomaamattani: kylänraitilla oli auton lamppuihin näkyvä opasviitat päiväkotiin, seurakuntatalolle ja nuorisotilaan mutta ei ensimmäisenkään kouluun. Säkkipimeällä maantiellä uukkarin tehtyäni ja takaisin katulamppujen pariin navigaattori päällä palattuani ymmärsin, että olisi pitänyt tietää nuorisotilan sijaitsevan koululla. (Sori Eikan äiti, poikasi ei varmaan oppinut sitä peellä alkavaa rumaa sanaa multa.)

wpid-paperitähti-ikkunassa.jpg.jpegKotona olen sytytellyt jo jouluvaloja niin sisällä kuin ulkona. Ovessa on hämäräkytkimellinen kranssi, joka on palanut miltei yötä päivää. Kuistilla palaa öisin valoketju, jota en viitsinyt viime joulun jälkeen edes ottaa ripustuksesta pois. Vessaan hankin muovisen minijoulukuusen koristeineen ledeineen öineen päivineen. Rappusissa mulla on aina yövalona jouluvaloketju, ja se on saanut nyt jatkokseen lasten iloksi loistavien lumiukkojen sarjan. Paperiset punatähdet palavat niin keittiön kuin olkkarin ikkunoissa.

Pyhäjoelta voikin sitten joskus vetää suorat sähköjohdot meille.

 

Tee itse sisustuskirjaimet

Kaupan sisustuskirjaimissa ei mielestäni ole mitään erityisen sisustuksellista. Miksi laittaisin seinääni kirjaimet HOME?

Kirjaimia on kyllä kiva askarrella. Niitä on kolmea eri tyyppiä: 2D, 2,5D ja 3D.

2D-sisustuskirjaimet tehdään suoraan seinään tai lattiapintaan. Kirjaimet voi maalata joko sablonin avulla tai ilman. Lapset osallistuvat mielellään tähän työhön jo ennen kuin oppivat kävelemäänkään: Mikäpä koristaisi keittiön tuoretta puulattiaa paremmin kuin konttausta harjoittelevan piltin spriitussilla piirustelema hakaristi? Tai kuinka hellyyttävää on, kun lapset harjoittelevat kirjoittamista paperitapettiin uusilla tusseillaan?

2,5D-kirjaimia voi leikata muropaketeista, lelulaatikoista tai mistä tahana pahviloodista. Kirjainten piirtämiseen ja saksien käytön harjoitteluun on hyödyllistä yhdistää sytykkeiden teko: silppua syntyy, ja siitä pääsee kätevästi eroon tulitikun ja puuhellan avulla. Oho, menikö siellä muutama vino kirjainkin?

3D onkin jo näppärämmän lapsen taidonnäyte:

sisustuskirjainten-ainekset

korkeista-sisustuskirjaimet

 

Heurekassa viihtyy vaikka koko päivän

Jos kävisi niin, että lumi sulaisi loskaksi ja pakkanen vaihtuisi kurakeliksi, Heureka olisi hyvä vaihtoehto viikonlopun viettoon. (Tai ainakin toisen päivän retkikohteeksi.)

Oltiin kanssa muutama viikko takaperin isolla kirkolla, ja matkalla poikkesimme lasten – ja aikuisten – tiedekeskukseen Tikkurilaan. Oli näkemistä ja ennen kaikkea tekemistä kemianlabrasta köysipyöräilyyn ja soluelokuvasta iglunrakennukseen. Lapset juoksivat pisteestä toiseen ja aikuinen yritti pysyä perässä. Aikaa kului paitsi aktiviteettien tekemiseen myös periaatteisiin perehtymiseen: vanha pinko tunsi velvollisuudekseen lukea, mihin fysikaaliseen ilmiöön kappaleen ilmassa pysyminen perustuu tai miksi kuiskaus kulkee puolipallosta hallin toiseen reunaan. Ja selitykset olivat oikeasti kiinnostavia! Kyllähän näitä on varmasti käsitelty muinaisilla kemian, fysiikan ja muun tylsän tunneilla, mutta nyt käytäntö elävöitti teorian.

Heurekassa oli myös kiva kahvila-ravintola. Ilokseni laskeskelin, että neljä pöytää oli varattu synttärikutsuille – mikä loistava idea. Vaikka ’opettavaiset syntymäpäivät’ voi kuullostaa sadistiselta suunnitelmalta, luulen, että Roosan, Veetin, Amandan ja Lindan vierailla oli tosi kivaa!

20141025_131707

Tässä vielä väkevä kannanotto päivän puheenaiheeseen. Ja myös kuva lasten kemianlabrasta, jossa testattiin, miten eriväriset nesteet saadaan pysymään koeputkessä kontaminoitumatta.

P.S. Oikeastaan mitään muuta en moiti kuin museokauppaa. Lyijykynä 3,20! En usko, että siinä päässä on oikeasti timantti.

Espadrillosit talvikäyttöön

Mitäs talvicrocseista: tee itse talviespat.

talviespadillosit

Ytimenä narusandaalit, päällysteenä pesukoneessa tarkoituksella huovutettua villapaitaa, sisäpohjassa parhaat päivänsä nähneet pohjalliset ja ulkopohjassa mokkapala. Ei näillä ihan hankeen mennä, mutta postilaatikolle kyllä.

Kotitekoiset synttärikortit

Tänä viikonloppuna on lasten kahdet synttärit – ei siis omat vaan kavereiden. Lahjat käytiin ostamassa viikolla, mutta korttien askartelu jätettiin tähän aamuun.

wpid-synttärikortit.jpg.jpeg

Toinen sankari sai lahjan mukaisen muffinikortin, joka oli taiteltu ja rutisteltu pahvin päälle leivosvuoasta ja silkkipaperista. Toiselle lahjan ja onnetoivotukset tuo pöllö – viisauden symboli ja lahjan saajalle oikein sopiva!

(Tällä kerralla ei olla paketoitu pahvilaatikoihin, vaan käytetty kaupan kirjekuorta ja valmista lahjapussia.)

Marraskuussa maistuu maa-artisokka

maa-artisokan-kukat

Maa-artisokan varsi kurottaa kesällä kolmen metrin korkeuteen.

wpid-maa-artisokat-lumisessa-maassa.jpg

Maa-artisokan mukulat puolestaan voi kaivaa maasta vaikka marraskuussa.

Tänään kävin hakemassa ämpärillisen saalista vielä sulasta maasta. Koska jo pesemisessä on jo riittävästi työtä, jätin kuorimisen väliin ja vain keitin puhtaaksi harjatut mukulat kypsiksi. Sitten ajoin ne tehosekoittimessa kuorineen: valmiina on iso kattilallinen sosetta. Siitä voi tehdä keittoa, lisätä perunamuusiin, syödä sellaisenaan lisukkeena – ja loput pyreet voi panna vaikka pakkaseen.

Maa-artisokkaa voi kaivaa esiin niin kauan kuin maa on sula. Loppusadon kimppuun pääsee taas keväällä!

Burgundinpata hautuu valmiiksi itsestään

No tuli lunta!

Talvea simuloivaan lauantaihin sopii talvinen ruoka, burgundinpata. Puuhellaan kun laittaa lämmikkeeksi tulen, keittiössä on kiva leikkiä kokkia reippaan aamukävelyn jälkeen. Aamukävelyn päätteeksi on siis käyty myös ruokakaupassa, jossa on ollut sisäpaisti tarjouksessa: palana 11 e/kg; kuutioituna 19 e/kg – kannattaa itse vähän nähdä vaivaa ja leikellä!

Kun emmeet oli kerran kookaupasta, niin resepti samasta osoitteesta (ks. kuva).

wpid-burgundinpadan-ainekset.jpg

Valmistus on yksinkertaista: aineet paloitellaan ja pyöräytellään pannun kautta pataan. Sitten pata pannaan uuniin ja lähdetään uudelle kävelylenkille hakemaan sitä burgundilaista punaviiniä ruoan kanssa nautittavaksi.

wpid-emalipata-ja-ullakko-patalappu.jpg

Loppuilta meneekin todennäköisesti sohvalla. Ei huono päätös talven ensimmäiselle talvipäivälle.