Appara, Hämeenlinnan helmi

Viime aikoina Hämeenlinnassa on käyty kiivasta keskustelua Ahveniston alueesta ja etenkin suunnitellusta Wibit-vesipuistosta. Käänteiden (ja kylmän alkukesän) jälkeen yrittäjä on vetäytynyt hankkeesta.

Itse en ole muovin ylin ystävä, mutta tässä tapauksessa mieli tekisi nähdä Apparalla tekemistä ja toimintaa, joka toisi paikalle muitakin kuin vanhuksia ja viherpiipertäjiä. Vilpittömästi kaikki kunnia eläkeläisille ja ekologisteille, mutta sellaisena kuin Ahvenisto on ollut pitkään, käyttäjien määrä ei ainakaan kasvaisi ja nykyisenkin infran hoito rajallisin verovaroin olisi kallista. Kehittämisen tielle on jo lähdetty, kun allas on kunnostettu ja metsäseikkailurata rakennettu.

Appara on ihan helmi Hämeenlinnassa:

  1. Kirkasvetinen, puhdas järvi laitureineen ja rantoineen.
  2. Allas, jossa on lämmin vesi, hyppytelineet ja kiipeilyrata.
  3. Kunnon pukukopit ja vessat sekä entistä parempi kahvila.
  4. Makkaranpaistokota, leikkikenttä ja rantalentisverkot.
  5. Lenkkipolku ihanassa harjumaisemassa.
  6. Puukiipeilypuisto.
  7. Maisemat, metsäpolut, marjat, sienet.
  8. Talvisin avanto pukukoppeineen ja saunoineen.
  9. Talvisin hiihtolatu ihanassa harjumaisemassa. (Ja onneksi tasaisella jäälläkin voi hiihtää.)

Kaikki tämä hautausmaan ja moottoriradan välissä, hylätyn hyppyrimäen juurella.

Taidan kallistua siihen, että jos järvessä on kaksi kuukautta vuodesta muovipömpeli, joka saa paikalle lapsia ja niiden perheitä, esteettinen haitta on pienempi kuin uusien käyttäjien houkuttaminen alueelle. Olisko Wibit se portti, jolla lapsiperheet koukutetaan käyttämään palveluita, joilla puolestaan vaikutetaan koko alueen ylläpitoon ja toimintaan? Mitä mieltä sinä olet?

apparan-uima-allas

Ei ole kauankaan siitä, kun tämä allas oli tyhjä. Mieluummin tätä katselee kuin rapautuvaa betonia.

P.S. Hyppyrimäen päälle näköalakahvila!

Hämeenlinnalaisia kirpputoreja

Loma – ja sataa. Rannalla en ole maannut, mutta jonkun verran olen kierrellyt kirpputoreja huvin vuoksi ja urheilun kannalta. Seuraavassa muutama hämeenlinnalainen kirppis, joista kaikista olen hankkinut jotain (ihan vaan talouselämään osallistuakseni):

  • Hermannin kirppis (Brahenkatu 27). Toiminut samoissa tiloissa Kaurialasssa pitkään, joten vakiintunut myyjä- ja asiakaskunta. Tarjolla enimmäkseen vaatteita ja pikkutavaroita. Erikoisuus: ulko-oven vieressä ilmaiskori, josta saa napata mukaansa myymättä jääneitä artikkeleita.

    virkattu-nalle-roope-ankka-lehtiä

    Iltalukemista ja yökaveri.

  • Kirppulinna (Palokunnankatu 14). Kivenheiton päässä torilta, linja-autoaseman kulmalla. Suhteellisen pieni paikka, joten nopealla käynnillä voi tehdä hyviäkin löytöjä; tarjolla lähinnä vaatteita ja pikkutavaraa.

    farkut-ompelukoneen-edessä

    Nämä olivatkin *vähän* tiukat, joten ne jatkavat elämäänsä jossain muussa muodossa.

  • Fida (Palokunnankatu 5). Ei erityisen edullinen, mutta monipuolinen tarjonta huonekaluista kahvikuppeihin ja kirjallisuudesta kenkiin. Erikoisuus: samaan hintaan sana viikonvaihteeksi ja muiksikin päiviksi eli taustalla lähinnä Radio Dei.

    keramiikkakulhot-wetterhoffin-toukokuu-pöytäliinalla

    Eriväriset mutta samansävyiset keramiikkakulhot sopivat yhteen kattaukseen.

  • Hämeentien kirppis (Hämeentie 11). Entisen säilyketehtaan tiloissa eli mielenkiintoinen ympäristö aivan rautatieaseman vieressä. Neljä eri tilaa; yhdessä huonekaluja ja muissa tavanomaiset kirpputoripöydät. Vaatteita, kenkiä, astioita, kirjoja eli hyvin matkakassiin mahtuvaa artikkelia.

    hämeenlinnan-kunnalliskertomus-1935

    Mielenkiintoista luettavaa: mm. matkailijoita kaivataan kaupunkiin mutta kuka maksaisi investoinnit?

  • Keisarin makasiini (Aulangontie 1). Kävelymatkan päässä juna-asemalta. Entinen ammus- ja varusvarasto on nyt uudehko kirppis, jolla on uusi omistaja; vielä suhteellisen vähän myyjiä, ja pöytätarjous 18 e/vko, kun muissa hinnat lähempänä kolmeakymppiä.

    marimekko-olkalaukku-ja-isoäidin-neliöt-tyynyt-sohvapeite

    Humanistin läppärilaukku eli Marimekon olkalaukku. Väreistä huolimatta tunnen persuja äänestäneitä ihmisiä. Ja jopa persuja.

  • Hämeenlinnan kierrätyskeskus (Aulangontie 1). Samalla tontilla kuin edellinen. Tarjolla lähinnä huonekaluja eikä niinkään pikkutavaraa. Myös työkeskuksen pikkumyymälä uusille tuotteille.
    nojatuoli-tyynyt-matto

    Nojatuolin sisuksissa voi tarvittaessa myös säilyttää karkkivarastoa tai muita tarpeellisia pikkuesineitä.

    Mikä on sun mielestäsi Hämeenlinnassa visiitin väärtti paikka?

Ahvenistolla avattu Flowpark

Hämeenlinnaan rakennetaan Flowpark-kiipeilypuistoa. Tänään avattiin kaksi ensimmäistä rataa, ja tutustumaan pääsi kympillä. Olin paikalla kolmen lapsen kanssa, ja mentiinkin ihan kympillä.

testiradalla-opastus

Ensimmäinen etappi varusteiden pukemisen jälkeen oli testirata, jossa paikan säännöt kerrottiin ja etenemisen tekniikka näytettiin käytännössä.

flowpark-rata-mäntymetsässä

Radat kulkevat puusta puuhun. Köysiratojen välillä on lavoja, joissa turvaköydet siirretään seuraavaan suoritukseen.

köysirata-nuorallakävely

Tehtävä: löydä kuvasta ihminen.

Ratoja rakennetaan koko ajan lisää, ja parin viikon päästä niitä on yhteensä viisi. (Tänään saimme vielä seuraa rakennusmiehistä.)

Kaksi vihjettä ensikertalaisille: 1) Turvavarusteet kuuluvat vuokraan, mutta mukaan kannattaa ottaa puutarhakäsineet, joilla saa vaijereista mukavamman ja tukevamman otteen. 2) Ahveniston altaassa on lämpöisempää vettä kuin järvessä.

Kirpputorit: hyödyllistä ja hyödytöntä, mutta halvalla

Kirpparit ovat kivoja paikkoja monesta syystä:

  1. niistä voi löytää tarpeellista tavaraa pilkkahinnalla
  2. niistä voi löytää tarpeetonta tavaraa niin halvalla, että ostaminen ei tunnu turhalta teolta
  3. niille voi lahjoittaa itselleen tarpeetonta tavaraa
  4. niillä voi myydä itselleen tarpeetonta tavaraa.

1. Ostin ’uuden’ nojatuolin 15 eurolla. Sain kaupan päälle eli tuolin sisuksista viisi kuulakärkikynää, yhden tussintupen, kaksi korostuskynää, yhden vihellyspillin, yhden huulirasvan ja kymmenen irtokarkkia.  Kuulakärkikynät otin käyttöön, muut heitin roskiin. Sitten jatkoin imurointia ja vielä pesin tuolin tekstiilipesurilla.

2. Taannoin törmäsin neuleharppuun, pari euroa. Ostin sen, testasin ja totesin, että ei ole mua varten. Aion laittaa kehän kiertoon seuraavalle kokeilijalle tai yksikätiselle kutojalle. ->

3. Kun hankkii käytettyä tavaraa halvalla, sen kiertoon laittaminen ei tunnu isolta uhraukselta.

4. Olen joskus koettanut katukirppiksellä myyntiä, mutta se ei oikein lyönyt leiville. Kirppiksen etu on siinä, että tarjolla on muutakin tavaraa, joka houkuttelee enemmän asiakkaita. Lisäksi paikalla on aina henkilökunta, joka tekee rahastustyön ja muutenkin pyörittää hommaa, jossain jopa järjestelee pöydät asiakkaiden jäljiltä.

Hämeenlinnalaiset hoi: mikä on teidän suosikkikirpparinne? Antakaapa vihje seuraavan sateisen päivän varalle.

Iloinen leski ja iloinen kuski kesäretkellä

Iloinen leski ja iloinen kuski kesäretkellä

Olin (kuski) äitini (leski) kanssa pitkällä viikonlopulla Itä-Suomessa. Muutamassa päivässä suoritettiin monta kesälomaan kuuluvaa asiaa:

saunavihta ja laudeliina

Sauna ja vihta ja pellavainen laudeliina. Onnea on sellainen päivä, jolloin on aamusauna ja iltasauna. Sateella voi olla myös päiväsauna.

hellepäivän ilta-aurinko saimaalla

Helteinen päivä järvellä. Aurinko paistoi iltaan saakka. Lippalakki lensi veteen ja nenä punoitti reissun jälkeen aurinkovoiteista huolimatta.

avantotossut kuumalla hiekalla

Avantotossuja tarvittiin: tuulettoman rannan hiekka oli polttavan kuumaa – ja vesi yhtä kylmää kuin uimakauden alussa.

Kesä kuivaa, minkä kastelee. Vanha viidakon sananlasku.

Kesä kuivaa, minkä kastelee. Vanha viidakon sananlasku. (Kuvassa myös siivousrätti!)

luonnonyrttisalaatti

Orvokkia, poimulehteä, ahomansikkaa, koivua, voikukkaa, mäkimeiramia tavallisen lehtisalaatin päällä. Ei siis eletty vain grillimakkaralla!

oopperajuhlien yleisöä

Oopperajuhlilla käytiin kuuntelemassa Iloinen leski. Katsomossa oli n. 2198 muutakin ihmistä.

järvimaisema punkaharjulla

Punkaharjulla maisemankatselu- ja evästauko. Ja myös selfie- (ei kuvassa).

Kun pato avataan, koskinäytöksessä virtaa puoli miljoonaa kuutiota vettä sekunnissa.

Kun pato avataan, Imatrankoskesta virtaa puoli miljoonaa lirtaa vettä sekunnissa.

imatrankosken rannan kaiverrukset

Venäläiset turistit ovat jättäneet jälkensä Imatralle jo kauan sitten.

tyhjä oluttölkki ja Imatran valtionhotelli

Suomalaiset turistit jättävät jälkensä Imatralle edelleenkin.

kruunupuiston hiidenkirnut

Oho, täällähän on hiidenkirnuja!

Iloinen läski oli Parikkalan patsaspuistossa.

Iloinen läski oli Parikkalan patsaspuistossa.

Operetti – näyttämötaiteen mauto

Operetti on vähän merkillinen taiteenlaji näytelmän ja oopperan välillä. Se ei ikään kuin vaadi yhtä hyvää tarinaa ja ilmaisua kuin näytelmä eikä toisaalta ole täysin musiikilla kuljetettua kerrontaa. Itse olen tässä suhteessa joko tai: joko hyvät näyttelijät ja teatterin keinot tai laulun lahjan ja oikean koulutuksen saanut laulaja, joka antaa musiikin puhua puolestaan.

Operetti on kuin mopoauto: se ei ole mopo eikä se ole auto. En oikein osaa suhtautua siihen – vaatisi varmaan harjaannusta.

IMG_20150704_183053

Savonlinnassa esitetään Iloista leskeä tällä viikolla. Jonossa sekä iloisia että leskiä.

Salaatti on tuoreena parasta

wpid-20150702_181251.jpg

Luulisi että hyvä vihertiski on kauppiaalle ihan kunnia-asia, varsinkin mökkikunnassa ja kesäaikaan. Mutta ei näköjään. Näitä nuutuneita ei ostettu!

wpid-20150703_174336.jpg

Kaupan ruukkusalaatit ja -yrtit ovat siitä mukavia, että ne voi laittaa maahan ja katsoa, tapahtukoo ylösnousemus.  Yleensä tapahtuu. Tässä ei ole edes kasvusäkkiä vaan ihan tavallinen multapussi, johon on viilletty pohjaan muutama aukko,  joista pääsee ylimääräinen vesi valumaan maahan. En tiedä, olisivatko kauppareissulla bongatut puolikuolleet salaatit heränneet henkiin tällä käsittelyllä.

Siikli on paras uusi peruna

Oi uuden perunan onnea: torilla on ollut tarjolla pälkäneläistä siikliä, jota olen kahden päivän aikana syönyt vähintään pienen ellen peräti suuren kapallisen. Siikli on ihanan pitkulainen, keltainen, kiinteä ja ennen kaikkea hyvän makuinen peruna; aivan eri luokkaa kuin timot ja swiftit (joita niitäkin olen kyllä jo pistellyt hyvällä halulla).

sydämenmuotoinen siikli-peruna

Vinkki uusien perunoiden pesemiseen: astioiden pesuun tarkoitettu pehmeä hankaustyyny vie tuoreen perunan kuoren tehokkaasti.

Peruna on hyvää kuumana pelkältään, voin tai sillin kanssa. Sen kylkeen sopii savukala, grillipihvi tai raakamakkara ja näiden seuralaiseksi kylmä olut. (On taas testattu kaikkien yhdistelmien toimivuus.) Vielä yhden perunan voi napata kattilasta tiskikonetta täyttäessään, ja se on haaleanakin hyvää. Jos jotain jäisi seuraavalle päivälle, niitä voisi syödä sellaisenaan kylmänä tai pannulla paistettuna. Perunat ja grillitähteet yhdistämällä saa pyttipannua. Perunoista voisi tehdä myös perunasalaattia (öljy+yrtit tai kermaviili, omena, suolakurkku ja roseepippuri -yhdistelmät maistuvat aina) ja grillata tämän kanssa uudet makkarat. Kierre on valmis.

Lomasuorittajan päivä

Lomasuorittajan päivä

Ensimmäinen lämmin lomapäivä. Kun herää aamuneljältä ikkusta paistavaan ihanaan valoon, ehtii:

  • juoda rauhassa maitokahvin ja suunnitella lomaa
    wpid-20150629_043133.jpg
  • tehdä aamulenkin rantareitillä
  • käydä Saikkarin rannassa uimassa
    wpid-img_20150629_094724.jpg
  • syödä terveellisen aamiaisen
    wpid-2015-06-29-20.08.59.png.png
  • tavata lomalta palanneen äidin
  • käydä pankissa toteamassa eläkeläisten olevan jossain muualla
  • syödä lounasta kaupungilla
  • käydä kaupassa ostaa harjan, sihvelin, tiskiharjan ja muuta tarpeellista ikävää
  • käydä kaupoilla alennusmyynnissä ja ostaa tarpeetonta kivaa
  • laittaa vain kesäisin käytettävät ja pestävät pyykit koneeseen
  • käydä kaatopaikalla
  • ripustaa pellavalakanat narulle
  • valmistella huomisen ruokaa vieraita varten
  • hakea pyykit narulta
  • makailla riippumatossa ja lukea
    wpid-20150629_185600-1.jpg
  • ottaa lasin punav—zzzzzzz

Kiitos innoituksesta, Project Mama.

Aku Ankka lyhentää automatkaa

Kesälomaan taitaa kuulua autossa istumine ja ”Joko ollaan perillä?”, ”Vieläkö on pitkä matka?” ja ”Kauanko me ollaan jo ajettu?” Lisäksi: ”Voitko vaihtaa kanavaa?”, ”En halua leikkiä auton laskemista.”, ”Ei ehtinyt lukea kylttiä*!” sekä ”Tästä on akku loppu.”

Akuista ei lopu akut.

Poikettiin matkalla ostohel ruokakauppaan, ja siellä oli lehtihyllyssä tarjouksessa Aku Ankan taskukirjat. Kun osti kolme, sai kaupan päälle kassin – tai oikeammin kunnollisen olkalaukun.

aku ankka -laukku

aku ankka -laukku täynnä pelejä

Laukku on tarpeeksi tilava kaikenlaiselle viihdykkeelle kynistä ja kumeista pelikortteihin ja palapeleihin**. Mahtuu kirjaa ja mahtuu vihkoa ja kaikenlaista tarviketta takapenkille.

(Eväille on tietty oma kassi: pullokassissa pysyy pystyssä termari ja mehupullo, evässämpylät, keksipaketti ja kertakäyttömukit.)

wpid-img_20150612_185737.jpg

*Kalvitsa, Hatsola, Näärinki ja kohta Kyrsyä.

**Älypalapeli on muuten ihan älytön ottaa autossa tehtäväksi. Sitä sinistä palaa ei ikinä löydy mistään!