Ja rinteiden juurella.
Kiitos kaupungille uimakopista, nuotiokodasta ja leikkitelineistä. Ja olympia-altaan korjaamisesta.
Toivoo Iloinen veronmaksaja.
Rautatienkadun viereistä Kirjurinpuistoa tutkittiin tänä iltana joukolla: olisiko se mahdollinen skuuttiparkin paikka Hämeenlinnan itäpuolella?
Puistossa oli käyttäjien ääntä käyttämässä kymmenkunta skuuttiparkkialoitteen tehnyttä poikaa, operaatiota organisoinut äiti ja viisi muuta vanhempaa. Kaupungin puolesta keskustelemassa oli tilaajapalvelupäällikkö ja kaksi yhdyskuntarakenteen edustajaa.
Juttelimme mahdolliseen skuuttiparkkiin liittyen siitä,
Mikäli skuuttiparkki tehtäisiin Kirjurinpuistoon, suurin kustannus olisi pohjien tekeminen asfaltille tai betonille. Kentän pohja on vanha, ja todennäköisesti sitä ei ole pohjustettu puolta metriä syvemmälle – jos siihenkään. Talvenkestävä pinta vaatisi pohjat yli metrin syvyyteen, ja se olisi urakan kallein vaihe. Kunnon pohjien päälle voisi sitten rakentaa erilaisia ramppeja, esteitä tai telineitä, ja niiden teko fanerista tai vastaavasta olisikin vain pintasilaus. Tuottajapuolen asiantuntijat totesivat, että mikäli pohjia päästäisiin rakentamaan maan sulettua keväällä, puistossa skuutattaisiin jo juhannuksena. Vanhemmat olivat valmiita tempputelineiden rakennustalkoisiin, kunhan vain paikka olisi hyvä ja pohjat kunnossa.
Mutta.
Pohjien tekeminen vaatii rahaa ja työsuunnitelman. Rahasta päätetään kaupungin ensi vuoden talousarviossa, joka valmistuu marras-joulukuussa. Työsuunnitelma puolestaan tehdään osana puistokokonaisuutta, jotta tasapaino säilyy myös pitkällä aikavälillä. (Veronmaksajana olen vain iloinen, että halutaan kehittää kokonaisuutta eikä rakentaa jokaiseen puistoon kaikkea, mitä joku saa päähänsä haluta.) Keskustelimmekin pitkään itäpuolen puistoalueiden käytöstä: Ideoimme Kirjurinpuistosta skuuttaukseen, skeittaukseen, korikseen ja sähläykseen sopivaa kokonaisuutta ja Sairion kentästä hyvinhoidettua jalkapallokenttää kesäisin ja luistelukenttää talvisin. Sivusimme myös Tuomelan koulun rakennustyömaata ja esim. luistinkentän, pukukoppien ja ministadionin kohtaloa rakennustöiden ajan.
Entä sitten?
Kaupungin yhdyskuntarakenteeseen on nyt mennyt selkeä toiveemme itäpuolen puistotilanteen parantamisesta. Seuraavaksi tehdään kokonaissuunitelmaa toimenpiteistä ja valmistellaan ensi vuoden budjettia.
Entisessä kodissa oli keittiön ja olkkarin välissä noin kolmemetrinen ruokailutila, johon mahtui noin kolmemetrinen pöytä. Nykyisessä kodissa sellaista ei ole, vaan suorakulmainen ruokapöytä on keskellä neliönmuotoista keittiötä.
Isossa pöydässä on hyvä puolet: sen ääreen mahtuu vaikka kymmenen ihmistä ruokailemaan. (Huono puoli on, että ruoka jää uuniin, koska luukkua ei mahdu avaamaan.) Hyvää on sekin, että pöydän ääressä voi tehdä mukavasti töitä ja läksyjä ja askarteluja. (Huono puoli on, että isolle pinnalle mahtuu paljon tavaraa, vaikka entisiä ei raivaa.) Iso pöytä on siis tukeva ja käytännöllinen, mutta tässä keittiössä vähän pienempikin riittäisi.
Kävin Luotsin kierrätyskeskuksen myymälässä yhden ruokakauppareissun yhteydessä, ja kuinka ollakaan, siellä oli meille uusi pöytä. (Siis meille+uusi, ei uusi+pöytä.) Pyöristetyt kulmat (hyvästi reisien mustelmat), jatkopala (tilaa tarvittaessa kahdeksalle) ja riittävän siisti (vahakankaat käyttöön). Kaksikymppiä! (20 e!)
Vanha pöytä meni vintille odottamaan seuraavaa sijoituspaikkaa. Se voi jopa olla Luotsin kierrätyskeskus.
Kuvan pöytä ei liity tapaukseen.
Hämeenlinnan yhteiskoulua koetellaan.
Viestinnällisesti tilanne on hajallaan. Vanhemmat ovat huolissaan lastensa terveydestä ja koettavat saada varmaa tietoa kukin tavallaan ja tahoillaan. Kaupunki on järjestänyt Tuomelaan liittyen pari tiedotustilaisuutta ja julkaissut ajankohtaista infoa Wilman kautta. Hämeen Sanomat ja Yle Häme ovat selvittäneet aukkoja ja taustoittaneet tapahtumia. Vanhempainyhdistys koettaa toimia koulun, kaupungin ja kotien välissä, mutta ei omista prosessia ja siitä viestimistä.
Viestinnän ammattilaisena (sekä asukkaana, veronmaksajana ja äitinä) ehdotan kaupungille, että Tuomelan ja koko HYKin tilanne tuotaisiin yhteen paikkaan, esim. kaupungin verkkosivuille. Sinne koottaisiin virallinen, tarkistettu ja pysyvä tieto tähän asti tapahtuneesta. Usein kysyttyjen kysymysten lisäksi sivuilla myös kerrottaisiin prosessista ja sen etenemisestä tiedotusluontoisesti (esim. sisäilmatyöryhmän kokoukset, teetetyt tutkimukset, saadut tulokset, poliittisen päätöksenteon eteneminen.) Näin kokonaisuus olisi tiedon ’omistajan’ eli kaupungin hallinnassa.
Yksisuuntaisen tiedottamisen lisäksi vuorovaikutusta tulisi lisätä. Ajankohtaisen, kootun faktan lisäksi ihmisille pitäisi antaa helppo mahdollisuus kysyä ja tulla kuulluksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi lisätiedon lähteitä eli vastaavien virkamiesten nimeämistä, kommentointimahdollisuutta tai ihan pelkkää peukuttamista.
Monella on myös mielessä ”Miten voin vaikuttaa?”
Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto on päättämässä 12.11.2012 Tuomelan koulun tulevaisuudesta. Kaupunginhallitus esittää, että rakennus peruskorjataan yli 90-prosenttisesti, ja valtuusto mitä todennäköisimmin hyväksyy esityksen. Vanhasta koulusta jäisi jäljelle periaatteessa vain runko, ja v. 2015 tontilla olisi sisätiloiltaan tuore, terve rakennus vanhoissa, kauniissa kuorissa.
Nyt pitäisi varmaan perustaa Pro Tuomelan koulu -ryhmä. Sen tavoitteena voisi olla vaikuttamassa siihen, että
Tuomelan koulun tulevaisuudesta ei ole vielä tehty lopullista päätöstä. Museovirasto antoi lausuntonsa rakennuksen kulttuurihistoriallisesta arvosta lokakuun lopussa. Pyysin lisätietoa lausunnon painoarvosta ja merkityksestä päätöksenteossa, ja toinen lausunnon allekirjoittajista kertoi seuraavaa:
”Museovirasto on asiantuntijaorganisaatio, jolta pyydetään lausuntoja maankäyttöön ja kulttuuriympäristön sekä rakennusten suojeluun liittyen. Tuomelan koulun kulttuurihistoriallisesta arvosta oli Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnittelu pyytänyt lausuntoamme. Päätösvalta Tuomelan koulun suhteen on kaupungilla, tosin Ely-keskukset voivat valittaa purkuluvista, mikäli aiheelliseksi katsotaan.”
Intendentti Kaija Kiiveri-Hakkarainen kertoi myös, että rakennuksia suojellaan pääasiassa kaavoituksella. Museoviranomaisilta pyydetään lausuntoja rakennusten kulttuurihistoriallisesta arvosta vanhentuneiden kaavojen alueilla sijaitsevat rakennuksista, joihin kohdistuu muutospaineita.
Tuomelan koulu sijaitsee alueella, jonka asemakaava on vuodelta 1970.
Hämeenlinnassa oli tänään paljon tapahtumia: Hippalot, kaupunkimaraton, Aino ja Reino -kävely, Kuumaa huumaa-kuumailmapallotapahtuma, Reskafestarit… Mihinkään näistä en mennyt.