Hämeenlinnan Hätilässä on aikoinaan toiminut Valtion pukutehdas. Se vaatetti virkamiehiä ja puolustusvoimia 1920-luvulta vuosituhannen vaihteen tienoille. Nykyisin pukutehtaan tiloissa toimii mm. K-kauppa, jossa käyn suunnilleen joka toinen päivä.
Meillä kotona Sairiossa toimi perjantai-illasta sunnuntaiaamuun Valtion puputehdas: lapsi halusi virpomaan asianmukaisissa varusteissa, mikä tarkoitti pinkkiä pupuhaalaria korvineen ja tupsuhäntineen. Onneksi löysin hyvän vihjeen ohjeeseen: Elina oli näköjään tehnyt omille lapsilleen pääsiäisjäniksen virka-asun pari vuotta sitten Suuren käsityölehden (4/2009) kaavoja muokkaamalla, ja minä matkin. Kiitos jakamisesta ja täsmällisestä lähdelehdestä: pääsin heti kaavojen piirtämiseen, kun ei tarvinnut ensin plarata kaikkia vuosikertoja läpi!
Ompelu oli aika nopeaa, kun palasia ei kymmentäkään. Vähän kuminauhaa sinne ja tarranauhaa tonne, niin sain jumpsuitin kasaan.
Sunnuntai oli sitten sateinen, mutta ei se mitään. Puputyttö kävi noidan ja kissan kanssa lenkillä ja palasi kotiin kori täynnä karamellia.
Sunnuntaina olikin jo kylmä tuuli. Ja tänään satoi lunta parin pakkasyön jälkeen. On selvästi kevät!
Amerikan ihmemaasta tarttui tuliaisiksi Crazy Loom -kuminauhakone. Kyseessä on muovinen lauta, jossa on piikkejä, joihin pujotellaan kuminauhoja, joita toisten yli kuvioihin siirtelemällä saadaan aikaan pötköjä, joita voi käyttää esim. rannekoruina. On muuten kiva laite – vaikka kumirenksu ranteessa on aika ällö.
Y




Rehtori Arto Nykänen täydensi tiloja koskevia suunnitelmia pedagogisen toiminnan malleilla. Tavoitteena on yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Osaamisen arkkitehtuuri suunniteltava hyvin, jotta se toimii yhdessä rakenteiden arkkitehtuurin kanssa. Yhteistyötaitojen on oltava avointen oppimisympäristöjen tasolla: muuten uusi koulu saadaan avaimet käteen -periaatteella – mutta käyttäjät ovat pihalla.
