
Ostin eilen imurin hajonneen Hooverin tilalle. Illan luinkin sitten Seitsemäätoista.
Jos nyt ottaisi imurin laatikosta. Toivottavasti siinä on pölypussi valmiina.
Vihaan siivoamista.

Ostin eilen imurin hajonneen Hooverin tilalle. Illan luinkin sitten Seitsemäätoista.
Jos nyt ottaisi imurin laatikosta. Toivottavasti siinä on pölypussi valmiina.
Vihaan siivoamista.

– tai oikeastaan vokkipannussa, mutta alliteraation autuus aiheutti a-ahneuden.
Sunnuntaina, kun kierreportaita asennettiin, liesi oli pois käytöstä. (Hitsauskoneeseen otettiin voimavirta sähkötaulusta.) Tämän sähkökatkossimulaation aikana siunasin puuhellaa, sillä jääkaapissa oli kokonainen kala odottamassa laittoa a) uuniin b) suuhun.
Laitoin kalan selälleen öljyttyyn vokkipannuun, mahaan merisuolaa ja purjo-tillisilppua, päälle muutaman nokareen voita ja viipaloidun sitruunan. Nesteeksi – anteeksi seuraava ruma sana – alkoholitonta valkoviiniä, joka oli pyörinyt jääkaapissa tammikuusta saakka. (Varoitus: ihan turha ostos, rahan haaskuuta, suorastaan tyhmää – oli tipaton tammikuu tai ei.)
Kansi kiinni ja lehdenlukuun pöydän ääreen: puuhellaan saa olla koko ajan nakkaamassa klapia, että lämpö pysyy tasaisena, kala kypsyy ja perunat höyrystyvät. Perunat olivat semipitoa eli van goghia*, niitä kun saa lähisiwastakin.
* Comma fuckers: onko tämä erisnimi? Ja onko pinot noir?

Talossani ei vielä ole kulkua sisäkautta pesutiloihin. Pyykkääminen lumikaudella tapahtuu seuraavasti:
Toistetaan vaiheita 1-9 ja odotellaan rappusten asennuspäivää. Se on muuten ensi sunnuntai!
Koskapa ulkona sataa taas lunta ja on kylmää, voisi jäädyttää päänsä sisäpuolenkin pirtelöntapaisella.
Nyt voikin mennä vaihteeksi vaikka kolaamaan lunta.
Kohu-uutisesta huolimatta jatkan nenäkannun eli sarvikuonon säännöllistä käyttämistä. Huuhtelu ei missään nimessä poista nuhaa (juuri alkoi noin kuudes viikko niistämistä), mutta pitää sieraimet auki ja saa ihmisen tuntemaan, että oikeasti tekee jotain terveytensä eteen.
Lisäksi huuhtelu on näyttävä ohjelmanumero: ”Vau äiti kuinka hienosti osaat ton nenäjutun”. Oikeastihan tarvitsee vain kallistaa päätä ja hengittää suun kautta, mutta sillä tempulla saa lasten jakamattoman huomion ja hetken hiljaisuuden. Jo siitä syystä kannattaa kokeilla!

Kätevän emännän vinkki: kannattaa omistaa kaksi halkaisijaltaan samankokoista paistinpannua. Toista voi käyttää kantena, jos oikea pannunkansi sattuu olemaan hukassa.
Mikäköhän siinä on, että aina sunnuntai-iltapäivisin tulee plääh-olo? Painaako perjantaina päättynyt putki vielä vai alkaako uusi maanantai masentaa mieltä?
Silloin ei auta muu kuin muistella menneitä, esim. eilistä ja porvarisrouvien (nyk. ja ent.) oopperailtaa Töölönlahden rannassa.

Töölönranta valittiin maiseman ja menuun vuoksi. (Chez Dominique olisi ollut liian kaukana ja mitä jos yllätysmenuussa olisi ollut taas sisäelimiä?)

Oopperan ystävä niistää nenänsä ennen näytöksen alkua eikä rapistele kurkkukarkkejakaan kesken näytöksen.
Ilta oli oikein mukava.
Mutta koska emme voittaneet yhtätoista miljoonaa lotossa, huomenna noustaan aamulla tarhaan, kouluun ja töihin, syödään ruuaksi maksalaatikkoa ja iltaohjelmana pestään pari koneellista pyykkiä.
Käytin auton viikolla katsastuksessa. Lämpimässä hallissa lumet lähti ja leima tuli, niin kuin yleensä Toyotoille.