Pienennä vanha villapaitasi lapselle sopivaksi

Kaupasta ostetun neulepaidan elinkaari on rajallinen: Villavaatteilla on tunnetusti tapana sikistyä kaapissa. Ja jos ne eivät pienene itsestään, niin ne voi pestä pilalle. Tai ainakin kyljet nukkaantuvat ja kainalot vanuttuvat.

Kun paita on aikuisen käytössä tullut tiensä päähän, siitä voi tehdä lapselle sopivan. ”Tein” viikonloppuna lapselle kaksi uutta villapaitaa omista vanhoistani, jotka olin itse pessyt liian kuumassa lievästi huopuneiksi, liian tiiviiksi ja ehdottoman tiukoiksi.

Klassinen T-malli toimii aina:

  • hihat leikataan suoraan poikki ja tarvittaessa niitä kavennetaan (eli leikataan sopivasti saumaa pois)
  • sivusaumoista saksitaan suikaleet pois olkasaumasta aina helman resoriin saakka (reuna leikataan siis suoraksi alkuperäisistä raglaneista tai istutuksista huolimatta)
  • helmasta leikataan ylimääräinen pituus (ellei pesukone ole jo tehnyt kutistusta)
  • pääntielle ei tehdä mitään (työstöön ei valita valtavia v-kaula-aukkoja).

Nämä kolme suorakaiteen muotoista kappaletta yhdistetään: hihat kiinni vartaloon sik sak ja suit sait. Ja sitten sivusaumat yhtä kyytiä hihansuusta helmaan. Valmis!

Jos käytössä ei ole saumuria, voi neulosta ommella tavallisella ompelukoneella. Leveä siksak käy, jos erityisiä joustinneuleita masiinassa ole.

raidallinen-villapaita

oranssi-villapaita-applikoidut-kukat

Talvi tulee ja sähköä menee

Talossani on suora sähkölämmitys.

Niin ikävä kuin lämmin alkutalvi onkin ulkoilijalle ollut, talon lämmittäjä on seurannut sähkömittaria tyytyväisenä. Mulle tulee sähkölasku kuukausittain, ja lämmityskulut ovat sen isoin osa: alimmillaan heinäkuussa lasku on 85 euroa, ylimmillään tammi- tai helmikuussa 345 euroa. Lamppuja tietysti poltellaan pimeään aikaan eri tavalla kuin kesällä, mutta muuten käyvät ihan samat sähkölaitteet: tiskikone, pesukone ja kuivuri hurraavat monta kertaa viikossa vuodenajasta riippumatta ja ruokaa laitetaan yhtä paljon niin kesällä kuin talvella.

takkatuliLämmityksessä on pattereiden ja ilmalämpöpumppujen apuna olohuoneen kakluuni ja lastenhuoneen pönttöuuni. Keittiössä on puuhella, joka ei juurikaan varaa lämpöä, vaikka sen uunin olen tiiliskivillä täyttänytkin. Tulisijojen lämmitys on mukavaa hommaa – takkatulen räiske jne. – mutta varsin sitovaa: puiden sytytyksestä peltien sulkemiseen menee aina pari tuntia, minkä aikana ei lähdetä hoitelemaan muita asioita.  Jos talo lämpiäisi vain tulipesillä, ei talvisin ehtisi töissä käymäänkään!

Blogiton tammikuu

Monet suomalaiset ovat tänäkin vuonna aloittaneet blogittoman tammikuun viettämisen. Blogiton tammikuu on perinne, jolloin ihmiset päättävät olla käyttämättä blogeja tammikuun aikana. Perinne on lähtöisin blogikäyttönsä hallitsevien ihmisten keskuudesta.

Kyselytutkimukseen vastanneista 18 prosenttia kertoi viettäneensä viime vuoden tammikuun nauttimatta yhtään blogia. Vielä vuonna 2011 blogittomaan tammikuuhun osallistui noin 14 prosenttia suomalaisista. Kyselyssä ilmeni, että blogittoman tammikuun vietolla oli yhteys koulutuksen määrään: vähemmän koulutetut viettivät muita todennäköisemmin tammikuun ilman blogeja.

Kyselyn teettäneen koordinaatioyksikön päällikkö arvioi, että erityisesti tempauksen suuri näkyvyys sosiaalisessa mediassa on innostanut nuoria hillitsemään bloggaamistaan. Lisäksi bloginkulutuksen vähentämisellä voi säästää tuntuvia määriä aikaa.

”Jos blogittomalla olo tuntuu kovin vaikealta, kannattaa ehkä vähän huolestua ja miettiä, käyttääkö liikaa blogeja. Nyt itseään voi testata ja samalla voi saada muilta suomalaisilta vertaistukea”, koordinaatioyksiköstä kerrotaan.

Brittiläinen säätiö on muistuttanut, että kuukauden tauko ei pelasta blogien haitoilta – muutaman raittiin päivän viettäminen joka viikko olisi tehokkaampi tapa.

Mukalähteet:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tipaton_tammikuu
http://www.hs.fi/kotimaa/Tipaton+tammikuu+on+nuorten+aikuisten+suosiossa/a1388554009564
http://www.tipaton.fi/

Kahteen kertaan kaatunut kuusi

image

Ensimmäisen kerran kuusi kaatui metsässä joko Einon tai Seijan toimesta. Toisen kerran se rojahti olohuoneen nurkassa joko itsestään tai koristeiden painosta.

Meillä on siis kahteen kertaan pystytetty ja koristeltu joulupuu. Nyt se on seinän taulunauloissa nelinkertaisilla villalangoilla kiinni, ja varmaanKIN pysyy pystyssä. Emme toivottavasti joudu työkaverin miehen varokeinoihin – eli kuusenjalan pulttaamiseen parkettiin kiinni.

Kinkunkuorrutusta ja keittiösiivousta

image

Kinkku paistui yön uunissa ja oli aamulla valmis kuorrutettavaksi. Perinteisen ohjeen mukaan se menee näin:

1. Poista kinkusta nahka ja ylimääräinen läski.

2. Sekoita kananmunan joukkoon sinappia ja sokeria.

3. Valele kinkun pinta seoksella ja ripottele päälle korppujauhoja.

4. Paista vartti kuumassa uunissa.

Kätevä emäntä saa oheen mahtumaan vielä nämäkin:

1. Lämmitä hellalla maitokaakaota ja käännä hetkeksi huomiosi muualle.

2. Laakson kiehuttua yli ala siivota: vedä hella paikoiltaan, pyyhi kaakaolammikot paperilla, hae imuri ja imuroi makaronit, lasinsirut ja muut roskat.

3. Pyyhi kaapinseinä, hellankyljet ja takaseinä laaksosta. Pyyhkäise myös lattia.

4. Työnnä hella paikoilleen ja totea, että on vielä liian aikaista glögimukilliselle.

5. Jatka hommia.

Perunalaatikkoa ja pyykinpesua

Hämeen läänin Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus on v. 1976 julkaissut kirjan ”Etelähämäläistä ruokaperinnettä”. Sen ohjeen mukaan tein tänä vuonna imelletyn perunalaatikon (eli pernalooran eli pernaluolan eli pernatuuvingin).

Tarvitaan perunoita, vettä, vehnäjauhoja, maitoa ja suolaa. Ohje on seuraava:

  • Keitä perunat kuorineen tai kuorittuina.
  • Älä käytä keitinveteen suolaa, koska se estää imeltymistä.
  • Kuori perunat mahdollisimman nopeasti.
  • Survo perunat, lisää vehnäjauhot haaleaan survokseen.
  • Saa imeltyä 2-3 tuntia tai yön yli.
  • Lisää kylmä maito ja suola.
  • Laita seos vuokiin.
  • Paista miedossa uuninlämmössä 1-2 tuntia. Varo ylikuohumista.

Tein reseptiin omat lisäykseni:

  • Lähetä lapsi jaloista pois ulos leikkimään vesisateeseen kavereiden kanssa.
  • Riisu litimärkä kurapetteri ja vie ulkovaatteet suoraan pesukoneeseen.
  • Ota vaatteet ohjelman päätyttyä pesukoneesta ja ripusta kuivumaan.
  • Ota rummun pohjalta myös kännykkä, joka on jäänyt siihen taskuun, jota et tyhjentänyt.
  • Irrota kännykän akku kuivumaan.
  • Kun puhelin on kuivunut, käynnistä se.
  • Lausu mielessäsi kiitos Nokialle idioottivarmoista puhelimista.

Katajanmarjasilli

Herranen aika, jouluun on muutama päivä ja silli on tekemättä ja perunalaatikko imellyllämättä ja… Kauppias on sentään suolannut kinkun.

Isä teki jouluksi aina silliä. Resepti periytyi isältä paitsi pojalle myös tyttärelle:

Isän joulusilli

2 silliä tai 4 filettä
15-20 katajanmarjaa
puna- tai keltasipuli

Liemi:
1 dl etikkaa
2 dl vettä
1 dl sokeria
2 laakerinlehteä
10 maustepippuria

Keitä liemi ja jäähdytä. Leikkaa liotetut fileet sentin parin siivuiksi. Lado silli, sipuli ja katajanmarjat kerroksittain. Kaada liemi päälle ja anna seistä ainakin vuorokauden.

Ja kun tämä on tehty, aletaan kuoria perunoita laatikkoa varten. Ja paketoida lahjoja – herramonjee, onkos ne jo hankittu?

Konttoristin viimeinen työpäivä ennen joululomaa

joulutonttuorigami

Tämä on vuoden viimeinen palkkatyöpäivä. Alkaa olla vuoden uurastuksesta tyhjänä niin takki kuin lakki – ja varsinkin lakin alunen.

Kädet sentään toimivat jotenkin. Näppärä taitteleekin työhuoneen ovenpieleen tervehdyksen vielä ensi viikolla ahertaville kollegoille. Ja käyttää työhön muistiinpanovihon tarpeetonta kansipaperia.

Taitteluohje Jaappaniasta. (Onneksi oli kuvat, koukerot olisivat jääneet lukematta.)

HYKin alakoulu: joulupolku Kaupunginpuistossa

Hämeenlinnan yhteiskoulun alakoulun joulujuhla pidettiin tänä vuonna pihalla. Perinteisen juhlasali-istunnon sijaan lähdettiin porukalla ulkoilemaan kaupunginpuistoon, jonne oli toteutettu joulupolku kymmenine erilaisine ohjelmanumeroineen.

Kiersimme luokittain polun erilaiset toimintapisteet. Matkan varrella näimme mm. tonttujen piparileipomon, lahjapajan ja voimistelusalin sekä metsän eläimiä talvitouhuineen, pukin poroja lahjakuormineen ja enkelikuoron kynttilöineen. Polku oli valaistu ulkoroihuin, ja meillä osallistujilla oli mukana taskulamppuja ja lyhtyjä, joten kulkueemme puistometsän pimeydessä oli vaikuttava näky.

(Takana lampsineille ja marisseille esiteineille tiedoksi: Sitä järkeä tässä on, että neljän seinän sisällä saavat sekä lapset että aikuiset elämässään olla ihan riittävästi. Ja tiedoksi myös se, että joo v-u, joulukuussa on iltaisin pimeää, varsinkin kun ei ole lunta.)

Reitin päätteeksi vanhempainyhdistys tarjosi osallistujille glögit. Yhdistyksemme varapuheenjohtaja Teppo Heiskanen organisoi mehu- ja piparkakkurumban: – Oli rohkeasti erilainen joulujuhla ja erittäin kiva tunnelma! Mukavaa, että saimme vanhempainyhdistyksenä olla mukana tässä yhteistyössä.

Talkoolaisia oli mukana tarjoilun eri vaiheissa: yksi teki suunnitelmat ja sovitti yhteen tekijät ja tehtävät, yksi haki glögikannut lainaksi koulun keittiöstä, yksi kyseli ’elintarvikeapua’ paikallisista liikkeistä, muutamassa kodissa lämmitettiin litrakaupalla glögiä ja kuljetettiin se kaupunginpuistoon, tarjoilua hoiti useampi vapaaehtoinen ja laina-astiat menivät vielä tilaisuuden jälkeen jonkun kotiin pestäväksi.

Lämmin kiitos Prismalle pipari- ja glögisponsoroinnista. Ja kaunis kiitos kaikille esiintyjille ja ennen kaikkea juhlatoimikunnalle erilaisesta joulujuhlasta. Mitäs keväällä tehdään?