Hämeenlinnan yhteiskoulun alakoulun joulujuhla pidettiin tänä vuonna pihalla. Perinteisen juhlasali-istunnon sijaan lähdettiin porukalla ulkoilemaan kaupunginpuistoon, jonne oli toteutettu joulupolku kymmenine erilaisine ohjelmanumeroineen.

Kiersimme luokittain polun erilaiset toimintapisteet. Matkan varrella näimme mm. tonttujen piparileipomon, lahjapajan ja voimistelusalin sekä metsän eläimiä talvitouhuineen, pukin poroja lahjakuormineen ja enkelikuoron kynttilöineen. Polku oli valaistu ulkoroihuin, ja meillä osallistujilla oli mukana taskulamppuja ja lyhtyjä, joten kulkueemme puistometsän pimeydessä oli vaikuttava näky.

(Takana lampsineille ja marisseille esiteineille tiedoksi: Sitä järkeä tässä on, että neljän seinän sisällä saavat sekä lapset että aikuiset elämässään olla ihan riittävästi. Ja tiedoksi myös se, että joo v-u, joulukuussa on iltaisin pimeää, varsinkin kun ei ole lunta.)

Reitin päätteeksi vanhempainyhdistys tarjosi osallistujille glögit. Yhdistyksemme varapuheenjohtaja Teppo Heiskanen organisoi mehu- ja piparkakkurumban: – Oli rohkeasti erilainen joulujuhla ja erittäin kiva tunnelma! Mukavaa, että saimme vanhempainyhdistyksenä olla mukana tässä yhteistyössä.

Talkoolaisia oli mukana tarjoilun eri vaiheissa: yksi teki suunnitelmat ja sovitti yhteen tekijät ja tehtävät, yksi haki glögikannut lainaksi koulun keittiöstä, yksi kyseli ’elintarvikeapua’ paikallisista liikkeistä, muutamassa kodissa lämmitettiin litrakaupalla glögiä ja kuljetettiin se kaupunginpuistoon, tarjoilua hoiti useampi vapaaehtoinen ja laina-astiat menivät vielä tilaisuuden jälkeen jonkun kotiin pestäväksi.

Lämmin kiitos Prismalle pipari- ja glögisponsoroinnista. Ja kaunis kiitos kaikille esiintyjille ja ennen kaikkea juhlatoimikunnalle erilaisesta joulujuhlasta. Mitäs keväällä tehdään?