Testi: kaksipäinen virkkuukoukku

Meillä oli loppukesästä työpaikalla iso isoäidinneliöoperaatio. Sen aikana näin yhdellä kollegalla kaksipäisen, monivärisen, bambupuisen* virkkuukoukun. Toisessa päässä oli kolmosen koukku, toisessa puoli numeroa isompi.

Törmäsin sellaiseen Wetterhoffilla vähän aikaa sitten ja pitihän se ostaa – kaksi yhden hinnalla**! Nyt olen testannut sitä erilaisiin lankoihin, ja tulos on:

bambupuinen-virkkuukoukku-isoäidin-neliön-päällä

  • Koukku on kaunis. Esteettisyydessä se hakkaa alumiinisen serkkunsa 6-0.
  • Koukku on mukava kädessä. Bambu on lämmin ja joustava materiaali, eikä siitä jää metallin hajua hikisempääkään käteen.
  • Koukussa on kaksi päätä, joten eripaksuisia jämiä voi virkata yhdeltä istumalta.
  • Koukku ei luista kovin hyvin, joten virkkaaminen on hitaampaa kuin sileällä metallikoukulla.
  • Koukun pää on terävä, mikä vaikeuttaa varsinkin löyhäkierteisten lankojen virkkaamista.
  • Ostos oli enemmän taiteellinen kuin pragmaattinen.

 

* Bambu ei kylläkään ole puu vaan ruokovartinen kasvi eli heinä.
** Koukun hinnalla olisi kyllä saanut enemmän kuin kaksi tavallista virkkuukoukkua.

Pienennä vanha villapaitasi lapselle sopivaksi

Kaupasta ostetun neulepaidan elinkaari on rajallinen: Villavaatteilla on tunnetusti tapana sikistyä kaapissa. Ja jos ne eivät pienene itsestään, niin ne voi pestä pilalle. Tai ainakin kyljet nukkaantuvat ja kainalot vanuttuvat.

Kun paita on aikuisen käytössä tullut tiensä päähän, siitä voi tehdä lapselle sopivan. ”Tein” viikonloppuna lapselle kaksi uutta villapaitaa omista vanhoistani, jotka olin itse pessyt liian kuumassa lievästi huopuneiksi, liian tiiviiksi ja ehdottoman tiukoiksi.

Klassinen T-malli toimii aina:

  • hihat leikataan suoraan poikki ja tarvittaessa niitä kavennetaan (eli leikataan sopivasti saumaa pois)
  • sivusaumoista saksitaan suikaleet pois olkasaumasta aina helman resoriin saakka (reuna leikataan siis suoraksi alkuperäisistä raglaneista tai istutuksista huolimatta)
  • helmasta leikataan ylimääräinen pituus (ellei pesukone ole jo tehnyt kutistusta)
  • pääntielle ei tehdä mitään (työstöön ei valita valtavia v-kaula-aukkoja).

Nämä kolme suorakaiteen muotoista kappaletta yhdistetään: hihat kiinni vartaloon sik sak ja suit sait. Ja sitten sivusaumat yhtä kyytiä hihansuusta helmaan. Valmis!

Jos käytössä ei ole saumuria, voi neulosta ommella tavallisella ompelukoneella. Leveä siksak käy, jos erityisiä joustinneuleita masiinassa ole.

raidallinen-villapaita

oranssi-villapaita-applikoidut-kukat

Konttoristin viimeinen työpäivä ennen joululomaa

joulutonttuorigami

Tämä on vuoden viimeinen palkkatyöpäivä. Alkaa olla vuoden uurastuksesta tyhjänä niin takki kuin lakki – ja varsinkin lakin alunen.

Kädet sentään toimivat jotenkin. Näppärä taitteleekin työhuoneen ovenpieleen tervehdyksen vielä ensi viikolla ahertaville kollegoille. Ja käyttää työhön muistiinpanovihon tarpeetonta kansipaperia.

Taitteluohje Jaappaniasta. (Onneksi oli kuvat, koukerot olisivat jääneet lukematta.)

Sytykeruusu tarkoitukseen jos toiseen

image

Pitihän tätäkin koettaa. Sytykeruusu on somen kuumista kuumin ilmiö, tämän talven avokadopasta.

Sytykeruusut askarrellaan kananmunakennoista ja kynttilänjämistä: pahvia revitään ja rullataan yksittäisten kolosten sisään, ja koko ryttyruusu kastetaan sulaan steariiniin, annetaan kuivua ja kastetaan uudemman kerran.

Hommassahan ei ole järkeä, mutta hauskaa se hyvässä seurassa ja glögin kanssa on.

Kolmannen mukillisen jälkeen alkaa myös saada sytykeruusuille lisää käyttöideoita: Puisista grillitikuista saisi ruusuihin jykevät varret, ja mikäpä sen mukavampi tuliainen talvisaikaan takkataloon?

Viidennen mukillisen jälkeen olimme yhtä mieltä siitä, että herkät, valkoiset sytykeruusut olisivat oiva vihko myös tee itse -ihmisen hautajaisiin.

Varsinkin, jos suunnitelmissa olisi krematointi.

Heittopussirotta

image

Lasten kanssa pitäisi keksiä aina jotain nopeaa ja yksinkertaista tekemistä, oli se sitten ompelua tai askartelua tai muuta. Nopeaa siksi, että ilta töistätulon ja nukkumaanmenon välissä on tosi lyhyt. Yksinkertaista siksi, ettei näpertämisessä menisi lasten eikä ennen kaikkea omat hermot.

Ommeltiin heittopussirotta, joka muistuttaa enemmän heittopussia kuin rottaa. Idea tuli kirjasta Ekoaskartelua lapsille. Valmistus oli yksinkertainen: otettiin kaksi tilkkua, ommeltiin ne kolmelta sivulta kiinni, täytettiin ja ommeltiin viimeinen sivu niin, että pussin saumat tulivat vastakkain niin kuin muinaisissa mehutetroissa. Tälle rotalle tehtiin napeista silmät, trikoosta korvat ja ponnarista häntä. (Silmät kannattaa ommella tilkkuihin ennen saumojen ompelua, ja korvat kannattaa tikata sauman sisään samalla kun ompelee tilkuista pussia.)

Jos pussin täyttää ryyneillä, riisillä tai linsseillä, siitä tulee tukeva heittoase. Jos täyttää kuteilla tai leikkuujätteillä, saa esim. pehmolelun tai neulatyynyn.

Emma Hardy. Ekoaskartelua lapsille. Suom. Jussi Niemistö.Kustannus-Mäkelä 2009.

Barbin sukkapuku

image

Siivosin. Sohvan alta löytyi sukka, jonka parin uhrasin pari viikkoa sitten parittomana kenkien lankkaukseen.

Tästä tuli barbille kaksiosainen asu. Lyhythihainen paita tehtiin leikkaamalla teräosaan kaula-aukko ja hiha-aukot. (Ei huolittelua vaan huoleton look.) Helmaan saumurilla rimpsu.

Sukan varresta tuli hame. Resori oli sopiva hameen vyötäröksi, eikä helmaan tarvinnut tehdä muuta kuin samanlainen rimpsu kuin paidassa.

Kantapää jäi harmillisesti käyttämättä. Siitähän olisi saanut vaikka päähineen!

Vuoritetut verhot

image

Alkaa yöt kylmetä. Olisi varmaan pitänyt tarkistaa ikkunatiivisteet – se olisi varmaan pitänyt tehdä ikkunoiden pesemisen yhteydessä. Jos niitä olisi pessyt.

Ulkoilmaa voi koettaa torjua kaksinkertaisilla kankailla eli vuoritetuilla verhoilla. ’Vuoritetut’ kuullostaa paljon hienommalta kuin mitä se oikeasti on: kaksi suorakaidetta ommellaan pussiksi, käännetään oikeinpäin ja tikataan reuna.

Sitten kun edistyn näiden ikkunoiden maalaamiseen, tarkastan myös tiivisteet ja pesen ruudut. Sitten.

Kurpitsan kolmet kasvot

image

image

image

Kivaa kekriä eli Happy Halloween.

Eronneen lihansyöjän sohvatyyny

Lueskelin kahvitunnilla Kodin kuvalehteä (21/2013), jossa kalastajan vaimo kutsui kylään. Johanna kertoi jutussa mm. pehmeistä sohvatyynyistään, jotka oli itse neulonut.

Kyllä nopeamminkin tulee valmista:

  1. Kaivetaan vaatekaapista viisi vuotta sitten Cittarin alennuskorista kolmella eurolla hankittu neulepaita.
  2. Leikataan se kainaloiden korkeudelta poikki.
  3. Ommellaan leikattu sivu nurjalta yhteen.
  4. Kiinnitetään tarranauha helman resoriin.
  5. Pannaan tyyny sisään ja pää tyynyyn.

neulepaidasta-tehty-sohvatyyny

Hohtoneulontaa pimeässä illassa

Hämeenlinnassa vietetään tänään pimeän kaupan iltaa: puoti jos toinenkin on auki iltakymmeneen, kun tavallisesti ovet pannaan säppiin viimeistään kuudelta.

Kahvila Hoffissa pidettiin hohtoneulonnan SM-kisat.  Kävin seuraamassa ensimmäisen erän ja vähän toista:

Kahvilan yksi huone oli eristetty mustilla verhoilla, jotta tilan sai riittävän pimeäksi. Kilpailijoille oli oma tuolirivinsä edessä, ja meille yleisölle oli rakennettu nelirivinen katsomo tavallisista tuoleista ja baarijakkaroista.

Kilpailijoille jaettiin lankakerä ja muovipuikot, joiden päähän sai sytytettyä valon. Kun huoneen valot sammutettiin, ja kisa lähti käyntiin. Pimeässä sai sytyttää puikkojen valot, etsiä langanpään  ja alkaa luoda silmukoita. Kymmenessä minuutissa piti luoda 15 silmukkaa ja neuloa sileää neuletta niin paljon kuin puikoista lähti.

Ei uskoisi, kuinka hauskaa hohtoneulontaa oli seurata. Valot läikkyivät seinillä kuin huonossa diskossa,  ja suurin yllätys valojen syttymisen jälkeen oli, kuinka pitkiä pätkiä ihmiset olivat saaneet aikaan. Ajan loppumisen jälkeen työt luovutettiin tarkastettaviksi ja laskettaviksi – se homma tehtiin kirkkaan lampun alla kahteen kertaan. Ensimmäisen erän voittaja neuloi 27 kerrosta. Itse haastattelin erän kolmosta (22 kerrosta), jonka mielestä haastavinta urakassa oli löysäkierteinen lanka, muuten homma oli suunnilleen samanlaista kuin sohvannurkassa telkkaria tuijottaessa.

Kisaan ol ilmoittautunut reilu parikymmentä neulojaa, ja eriä oli kuulemma kolme. En jäänyt penkkiurheilemaan koko illaksi, vaan poistuin Wetterhoffin myymälän kautta kotiin sohvannurkkaan. Raportoikohan huominen Hämeen Sanoma tämän suuren urheilujuhlan tulokset?