Paperikattaus pelastaa emännän

Kesäisenä viikonloppuna on ihana syödä ulkona vieraiden kanssa. Riittävän ison pöydän saa pukkijaloista (joita on edellisen kerran käytetty maalaustelineenä) ja komeron entisestä ovesta (jota ei kukaan halunnut ostaa siivouspäivänä).

Uusi, pitkä pöytä peitetään paperipöytäliinalla, jonka helmat teipataan pöytälevyn alapuolelle. Pyötään katetaan pahvilautaset ja -mukit sekä paperiset servietit. (Aterimet terästä ja viinilasit lasia eli joku roti sentään!)

paperiliina-ja-tussit

Pöytään katetaan myös tussit, joilla voi kirjoittaa istumajärjestyksen yllätykseksi lautasten alle. Samoilla tusseilla voi myös näyttää lapsille, kuinka kaunoa kirjoitettiin silloin, kun äiti oli koulussa. Lapsivieraat voivat innostua kuvioimaan koko pöydän, kun kerrankin saa piirrellä liinaan oikein luvan kanssa.

Nautitaan savukalasta ja uusista perunoista, lämpimästä ilmasta, viileistä juomista ja hyvästä seurasta.

Paras on kuitenkin tulossa: pitkän ja perusteellisen syömisen ja seurustelun jälkeen on aika hoitaa tiskit ja aloittaa saunan lämmittäminen. Homma hoituu yhdellä vaivalla, kun pesään pannaan paperiliina sytykkeeksi ja lautaset lämmittävät kiviä klapien kaverina.

Kun arki koettaa, otetaan pukkijalat taas maalauskäyttöön.

Espoilla marjassa

image

Espadrillosit ovat a-luokan marjastusjalkineet: niillä voi poimia niin lakat, mansikat kuin mustikat, ja aina on kenkä sävyyn sopiva.

image

image

image

Mustikat kypsiä Aulangolla

image

Käväistiin lauantaiaamun turistiratoksi tuijametsässä Aulangolla. Polun vieressä olivat mustikat jo niin kypsiä, että niiden ohi oli mahdotonta kävellä. Varsinkin kun autossa sattui olemaan juuri viisi muovimukia, jokaiselle omansa.

Kotiin Siwan pakastealtaan ja murotaikinan kautta. Piirakan täytteeksi mustikoiden lisäksi purkki mansikkajogurttia, johon sekaan yksi kananmuna.

Irtopohjavuokaan ja uuniin pariinsataan asteeseen vajaaksi kolmeksi vartiksi. Jähmettymisen jälkeen parempiin suihin kermavaaahdon kanssa. Vaniljajäätelökin kävisi.

Se tuijametsä on muuten hieno paikka, poikkeamisen arvoinen muutenkin kuin mustikka-aikaan.

Oli ennen munamaito

Oikeiden määrien arvoiminen on haastavaa, kun tekee ruokaa ns. omasta päästä ja ilman reseptejä. Näin kävi tänään suurpiirteiselle makaronilaatikon ja munamaidon kanssa:

Oli ennen munamaito
munamaidosta makaronilaatikko,
makaronilaatikosta muffinivuoka,
muffinivuo’asta vielä lätyt.

Ensin siis tein liikaa täytteitä yhteen vuokaan makaronilaatikkoa. Otin toisen pyrexin, mutta aineksia jäi siitäkin yli. Täytin makaroneilla, jauhelihalla, munamaidolla ja koskenlaskijalla vielä keittiölaatikosta löytyneet muffinivuo’atkin –  ja edelleen oli liikaa munamaitoa. Siihen lisäsin viimeiseksi jauhoja ja paistoin taikinan lätyiksi. Ei ihme, että keittiöhommissa meni kaksi tuntia suunnitellun puolen sijaan!

makaronilaatikko-muffinivuoassa Makaronilaatikko muffinivuo’issa oli muuten menestys lasten ja nälkäisten keskuudessa. ’Kakut’ kun vielä kuorrutti ketsupilla, niin hyvää tuli!

Kolme konstia torjua kelluvat rusinat

Kelluvat rusinat ovat yksi vapun ilmiö. Jos niistä ei niin välitä, niin siilaamiseen on konstit:

  1. Pane sukkahousut päähäsi ennen siman juomista, niin rusinat siilautuvat pois jo ennen huulia.
  2. Pane sukkahousut lasin päälle filtteriksi, niin rusinat jäävät lasiin jo kallistaessasi.
  3. Pane sukkahousut simapullon suulle ennen kaatamista, niin kelluvat rusinat jäävät pulloon.

simashandy

Bonusvinkki: sekoita vappushandy simasta ja keskikaljasta (half-and-half) – joko rusinoilla tai ilman.

Voikukkasima ja muut luomuherkut

Pihassa on enää kolme kasaa lunta, ja harava on kaivettu varastosta. Kohta alkaa ’nurmikko’ puskea vuohenputkea, voikukkaa ja vesiheinää. Näistä hyvävoimaisista hyötykasveista ilmeisesti vesiheinäkin kelpaisi ihmisen suuhun – minä olen käyttänyt vain vuohenputkea ja voikukkaa vihersalaatin seassa.

Kerran tein myös voikukkasimaa. Lapsellisesti ajattelin, että valmistus olisi lapsen leikkiä, kun materiaalia oli etupiha keltaisenaan. Väärin: kukkien nyppimiseen ja putsaamiseen kului kauan, kun vain keltaiset terälehdet sai käyttää (ei siis vihreitä osia eikä mustia ötököitä). Valmistaminenkin siivilöimisineen kaikkineen vei enemmän aikaa kuin tavallisen siman laitto. Suurin urakka oli kuitenkin edessä:

Pullotin voikukkasiman kahden litran limpsapulloihin ja vein ne kellariin säilöön. Meni viikko ja toinenkin, ja kävi juuri niin kuin kaikelle ruoalle, joka ei ole jääkaapissa silmien edessä: vähän ikään kuin unohdinkin koko siman olemassaolon.

Seuraavan kerran kellariin mennessäni tarttui sukka lattiaan. Otin tukea hyllystä, ja käsi liimantui tahmeaan pintaan. Väistin taaksepäin, ja puseron selkämys oli seinässä kiinni. Kovin hyvin en edes nähnyt, kun kattolamppu oli likaisenhimmeä.

Sima oli käynyt niin hyvin, että pehmeämuovinen, suuri limpsapullo oli paisunut myös pohjastaan. Pyöreäpohjainen pullo oli kellahtanut hyllyltä lattialle ja räjähtänyt: koko pieni kellari oli lattiasta kattoon voikukkasimalla pintakäsitelty.

Simaa oli kyllä vielä toinen pullo jäljellä. Arvatkaa, joinko sitä ennen vai jälkeen siivouksen.

Sieni-pekonipiirakka

Taikina

  • 300 g perunamuusia
  • 150 g voita
  • 4 dl vehnäjauhoja

Täyte

  • 100 g pekonia
  • 200 g sieniä
  • 1 sipuli
  • 2-3 rkl pestoa
  • 2 dl kermaviiliä
  • 2 kananmunaa
  • 1 dl juustoraastetta
  • mustapippuria

Taikinan ainekset nypitään tasaiseksi massaksi ja annetaan kohmettua jääkaapissa. Sienipekonitäyte (ainekset pekonista pestoon) paistetaan pannulla. Loput sekaisin päälikerrokseksi.

Taikina taputellaan tasaiseksi uunipellille, täyte lisätään ja kermaviiliseos kaadetaan päällimmäiseksi. Paistetaan 200-asteisessa uunissa 35-40 minuuttia.

Ohje Hämeen sanomista, kiitos toimittaja Anna-Mari Vuollet: tähän upposi mukavasti ylijäänyt perunamuusi ja viime syksyn viimeiset pakastesienet.

Idätä kesää odotellessa

itänyt herne

Huhtikuu. Saisi jo kesä tulla – tai ainakin kevät. Kasvukautta odotellessa voi idättää ja siten simuloida tuoreutta lautasella.

Idättäminen on helppoa:

Otetaan esim. kuivattuja herneitä tai mungpapuja ja liotetaan niitä yön yli.

Otetaan siivilä ja isosuinen kukkavaasi. Kaadetaan lionneet pavut kukkavaasiin, pannaan siivilä päälle ja käännetään ylösalaisin. (Tämä tiskialtaan päällä.) Laitetaan yhdistelmä edelleen ylösalaisin kuivauskaappiin, jotta vesi pääsee valumaan pois.

Papuja huuhdellaan pari kertaa päivässä, ja valmista tulee alle viikon sisään. Idut säilytetään jääkaapissa syömisten välillä.

Eilisen paiston emäntä kertoo aiheesta tarkemmin. (Sillä on oikein idätysastiakin!)

Haukimuffinit

haukimuffini

Kalapullakokeiluja, osa n:

Ylessä oli ylen hyvältä vaikuttava haukimuffiniresepti. Kaupassa käydessäni en vain tarkkaan muistanut, mitä aineksia taannoin lukemassani ohjeessa oli, joten luotin onneen ja yleensä kattavaan ruokavarastoon. Pieleen meni: jääkaapissa ei ollutkaan kylmäsavulohta eikä maustehyllyssä himalajansuolaa. Sovelsin siis.

Alkuperäiseen reseptiin kuului

  • 300 g haukea
  • 100 g kylmäsavulohta
  • 1 dl kuohukermaa
  • 2 kananmunaa
  • 2 rkl tuoretta tilliä
  • himalajansuolaa ja pippuria

Näistä korvasin kylmäsavulohen pakastetulla lehtisellerillä ja pakastetuilla sitruuna-öljy-kuutioilla. Lehtiselleri sai pelata myös tuoreen tillin roolia, ja jozo näytteli himalajansuolaa. Muuten menin käsikirjoituksen mukaan eli emmeet monitoimikoneeseen, taikina paperisiin leivosvuokiin ja uuniin pariksikymmeneksi minuutiksi. Helppoa ja kärytöntä! Ja hyvää, vaikka itse sanonkin.

Kaupan päälle design: leivosvuoat levisivät taikinan alta vähän aaltovaasin muotoon.

Illan muusi on aamun rieska

Kaikki muusi ei eilen ruualla mennyt, mutta sehän olikin pussista hätäpäissä tehtyä. Kaikki kaaliraaste meni.

perunarieskaIllalla tein rieskoja: jämämuusin sekaan jauhoa, muna, suolaa sekä kuivattua persiljaa väriä antamaan. Taputtelu pellille ja kuumaan uuniin vartiksi.  (Googlen mielestä Myllyn paras oli mullen paras).

Iltapalaksi syötiin kuumina voimariinin kanssa muutama, ja aamulla jatkettiin samalla linjalla juuston kanssa.

Muusia jäi vielä jääkaappiin. Mitähän siitä tekisi?