Viikonloppu toppahousuissa

Viikonloppu oli ja meni. Ja melkein kokonaan toppahousut jalassa:

  • kuusenhaku tuttavan kesämökin takaa – ja sattui vielä löytymään tuulen kaatama kaunis puu
  • viikonlopun ruokakauppakäynti samalla reissulla – enkä ollut ainoa toppahousuissa hiihtelevä asiakas
  • pihapuuhailua ja tärkeitä tehtäviä – rännien tyhjennystä, grillin siirtoa liiteriin, sireenien leikkausta, jouluvalojen viritystä, kalansavustusta (kuvassa savu, savustimessa kala)
    savustimen-siluetti
  • rantareitti räntäsateessa – matkalla kastuivat vain silmälasit
  • tarviketäydennstä ostoshelvetissä – mm. jouluvaloihin ajastimia ja ulkokäyttöön jatkoroikka ja roihukynttilöitä.

Luulen, että toppahousuilla olisi voinut käydä myös Papukaija-pubissa Aulangontiellä. Sinne kuitenkin vaihdoin farkut.

Mustikkanäkkärit

image

Glorian ruoka ja viini -lehdessä oli puolukkanäkkärien ohje. Vihdoinkin resepti, johon voin käyttää Pärnun Maximasta hamstraamaani maissijauhoa. (Ostin taannoin pussin, kun se oli niin eksottinen aines vain Maizenaan ja popkorniin tottuneelle.)

Taikina tehtiin kahdessa vaiheessa. Aamulla ennen töihin lähtöä sekoittelin hiivan, nesteen ja ruisjauhot käymään ja illalla lisäsin kuplivaan taikinaan rukiit, grahamit, maissit, mustikat ja mausteet. (Ohjeessa lisättiin kuivattuja puolukoita, mutta sitä sorttia mulla oli vain survoksena.)

Suurin urakka oli leipominen. Aloitin pienillä tähdillä ja sydämillä, sitten siirryin isompiin ukkoihin ja akkoihin – ja viimeisen kahden pellin piparit olivat rieskan kokoisia pyörylöitä.

Pääasiassa: maku oli hyvä. Oikein hyvä. Mutta seuraavan kerran kun lähden näkkäriurakkaan, teen uunipellin kokoisia kappaleita, joista voi sitten murustaa sopivan kokoisia suupaloja.

Suomen suloisin rautakaupanmyyjä

Aulangontie

Toissasunnuntainen päiväkävely suuntautui naapurikunnan puolelle, Hattulaan. Alkutalven Aulangontietä oli ilo kulkea: aurinko paistoi ja silmä lepäsi kulttuurimaisemassa.

Metsänkylän-kartano

Metsänkylän kartano on komea tila. Ilahduttaa, kuinka hyvin se on hoidettu. Ja ilahduttaa, että pihaan ja rakennuksiin pääsevät muutkin kuin omistajat. Leivintuvassa on kahvila, Navetassa rakennuskierrätysmyymälä ja Domus Classicassa myydään uutta tavaraa.

Domus Classican miljöö ja valikoima suorastaan houkuttavat koskemaan ja kokeilemaan. Yksi liikkeen työntekijä oli jopa käynyt makaamaan pellavariveiden päälle päiväunille:

kissa-korissa-kerällä

Minä en työtä pelkää, uskallan jopa käydä sen viereen nukkumaan.

Yhdyskuntalautakunta keskustelee skuuttiparkista 10.12.

Sairion, Hätilän ja Asemantaan nuoret ovat jättäneet elokuussa kaupungille aloitteen skuuttiparkin perustamisesta Kirjurinpuistoon. Paikalla pidettiin aloitteen johdosta katselmointi syyskuussa. Loka-marraskuun aikana aloitteen käsittely on edennyt kaupungin koneistossa, ja huomenna yhdyskuntalautakunta käsittelee kokouksessaan yhtenä asiana ’Sairion skuuttiparkkia’.

Ehdotus: Kirjurinpuistosta lasten leikkipuisto, Sairionpuistoon skuuttaajat ja muut nuoret

Hämeenlinnan periaatteena on vähentää pienten leikkipaikkojen määrää ja tehdä niiden sijaan tehdään laajempia ja monipuolisemmin varustettuja kohteita niin että myös alueellinen tasapuolisuus otetaan sijoittelussa huomioon.

Kirjurinpuistosta todetaan, että pieni alue ei ole sopiva voimakkaasti toiminnalliseksi puistoksi. Kirjurinpuistosta on tarkoitus tehdä pienille lapsille suunnattu leikkipaikka, jota ryhdytään korjaamaan.

Sairionpuisto on suurempi alue, ja siellä on peruskorjausta odottava leikkipaikka sekä sorapintainen puistokenttä. Esityksen mukaan Sairionpuisto tarjoaa monipuolisemmat mahdollisuudet toimintojen kehittämiseen, joskin muutkin vaihtoehdot on selvitettävä.

Tilaajajohtaja ehdottaa yhdyskuntalautakunnalle, että se päättää käynnistää kaupungin itäpuolelle sijoittuvan nuorisopuiston suunnittelun ja huomioi hankkeen vuoden 2014 investointiohjelmassa.

Yhdyskuntalautakunnan huomisen päivän esityslista on verkossa kaupungin muiden toimielinten esityslistojen ja pöytäkirjojen joukossa. Tämä esitys löytyy hakusanalla ’Kuntalaisaloite scootti-parkin perustamisesta’.

Kierreportaisiin valot helposti ja halvalla

Näin saat valaistua kierreportaasi helposti ja halvalla:

  1. Ota pitkät jouluvalot.
  2. Kierrä ne kierreportaiden ulkolaitaan.
  3. Laita johto seinään.

Kokemuksesta voin sanoa, että toimii. Jäi nimittäin viime jouluna valot keräämättä rappusista, ja hyvä niin: pikkulamppujen ketju tuo riittävästi valoa rappujen työturvalliseeen astumiseen ja toimii myös häikäisemättömänä yövalona.

Kokemusta on myös värivaloista. Taannoisessa vuokrakämpässä Kalliossa virittelin väriketjun olo-ruoka-työ-makuuhuoneen kulmasta sokkeloista eteistä pitkin vessan ovelle saakka. Nämä exit-valot herättivät ansaittua ihastusta: teknisestä toteutuksesta ei paljon pisteitä saanut, mutta taiteellinen vaikutelma oli sitäkin suurempi.

Leivintuvan joulumarkkinoilta oma lahja etukäteen

kahvi-ja-konvehti Metsänkylän navetan leivintuvassa pidettiin taas kerran joulumarkkinat. Tänä vuonna sääkin suosi sunnuntaikävelijää.

Olin vähän hämmästynyt, että tarjolla ei ollut sytykeruusuja vaan perinteistä tarjontaa villasukista vanttuisiin, risukransseista re-designiin ja kuivakakuista keramiikkaan.

Ostin Tuijalta itselleni joululahjaksi kahvikupin. (Säästin joulupukilta paketoinnin, kantamisen ja antamisen vaivan eli otin kupin käyttöön heti kotiin päästyäni.) Vaihdoin kaupanteon yhteydessä tekijän kanssa muutaman sanan – lähinnä mua kiinnosti, voiko käsityöllä elää. Kuulemma voi ainakin yrittää.

Sehän on selvää, että kunnon tuntipalkoille ei itse tekemällä pääse. Tuotteen tekemiseen kuluu aikaa saven vaivaamisesta dreijaamisen kautta polttamiseen, ja sen jälkeen kuppi pitää vielä käydä myymässä. (Kuntayhtymän kuukausipalkkalainen kumartaa yksityisyrittäjälle!)

Kaikki myyjistä eivät tehneet kauppaa työkseen. Tuijan naapurikojussa leivonnaisia myynyt Outi totesikin, että piparitalon oikea hinta olisi n. 250 euroa, jos haluaisi homman lyövän leiville. Yhdessä totesimme, että kaikki harrastaminen maksaa, eikä leipominen ole harrastuksista huonoin. Nam!

Sytykeruusu tarkoitukseen jos toiseen

image

Pitihän tätäkin koettaa. Sytykeruusu on somen kuumista kuumin ilmiö, tämän talven avokadopasta.

Sytykeruusut askarrellaan kananmunakennoista ja kynttilänjämistä: pahvia revitään ja rullataan yksittäisten kolosten sisään, ja koko ryttyruusu kastetaan sulaan steariiniin, annetaan kuivua ja kastetaan uudemman kerran.

Hommassahan ei ole järkeä, mutta hauskaa se hyvässä seurassa ja glögin kanssa on.

Kolmannen mukillisen jälkeen alkaa myös saada sytykeruusuille lisää käyttöideoita: Puisista grillitikuista saisi ruusuihin jykevät varret, ja mikäpä sen mukavampi tuliainen talvisaikaan takkataloon?

Viidennen mukillisen jälkeen olimme yhtä mieltä siitä, että herkät, valkoiset sytykeruusut olisivat oiva vihko myös tee itse -ihmisen hautajaisiin.

Varsinkin, jos suunnitelmissa olisi krematointi.

Heittopussirotta

image

Lasten kanssa pitäisi keksiä aina jotain nopeaa ja yksinkertaista tekemistä, oli se sitten ompelua tai askartelua tai muuta. Nopeaa siksi, että ilta töistätulon ja nukkumaanmenon välissä on tosi lyhyt. Yksinkertaista siksi, ettei näpertämisessä menisi lasten eikä ennen kaikkea omat hermot.

Ommeltiin heittopussirotta, joka muistuttaa enemmän heittopussia kuin rottaa. Idea tuli kirjasta Ekoaskartelua lapsille. Valmistus oli yksinkertainen: otettiin kaksi tilkkua, ommeltiin ne kolmelta sivulta kiinni, täytettiin ja ommeltiin viimeinen sivu niin, että pussin saumat tulivat vastakkain niin kuin muinaisissa mehutetroissa. Tälle rotalle tehtiin napeista silmät, trikoosta korvat ja ponnarista häntä. (Silmät kannattaa ommella tilkkuihin ennen saumojen ompelua, ja korvat kannattaa tikata sauman sisään samalla kun ompelee tilkuista pussia.)

Jos pussin täyttää ryyneillä, riisillä tai linsseillä, siitä tulee tukeva heittoase. Jos täyttää kuteilla tai leikkuujätteillä, saa esim. pehmolelun tai neulatyynyn.

Emma Hardy. Ekoaskartelua lapsille. Suom. Jussi Niemistö.Kustannus-Mäkelä 2009.

Barbin sukkapuku

image

Siivosin. Sohvan alta löytyi sukka, jonka parin uhrasin pari viikkoa sitten parittomana kenkien lankkaukseen.

Tästä tuli barbille kaksiosainen asu. Lyhythihainen paita tehtiin leikkaamalla teräosaan kaula-aukko ja hiha-aukot. (Ei huolittelua vaan huoleton look.) Helmaan saumurilla rimpsu.

Sukan varresta tuli hame. Resori oli sopiva hameen vyötäröksi, eikä helmaan tarvinnut tehdä muuta kuin samanlainen rimpsu kuin paidassa.

Kantapää jäi harmillisesti käyttämättä. Siitähän olisi saanut vaikka päähineen!

Tampereella tuuli

image

Nässyllä oli kova tuuli.

image

Pärskyi.

image

Oli katselijoita.

image

Kuivui varmasti.

image

Heikot sortuivat.

image

Ei taipunut vaan taittui.

image

Jätettiin sauna ja uinti väliin.