Hotelliaamiaisen vastenmielisimmät ilmiöt

Hotelliaamiaisen vastenmielisimpiä ilmiöitä eivät ole kokkeliksi kutsuttu hyytynyt munakaslevy eikä 50 harmaan sävyssä esiintyvä pekoni vaan kolme asiakastyyppiä:

  1. Tuhlaaja kasaa lautaselleen leikkelepaketillisen verran kinkkua, perhekoon juustomäärän ja pellillisen karjalanpiirakoita. Näistä hän syö korkeintaan kymmenesosan ja jättää loput lautaselle roskiin kannettavaksi.
  2. Itsekäs noukkii viereisen linjan tarjoiluastiasta omalle lautaselleen yksitellen ja huolellisesti viimeiset kymmenen lihapullaa, kun oman linjan vati on tyhjä. Hän tekee sen siitä huolimatta, että vastapäätä on lapsi, jolle ei jää yhtäkään lihapullaa.
  3. Varas varustautuu buffet-aamiaiselle oman repun ja muovisen säilytysrasian kanssa. Hän hakee pöytäänsä vuoren voisarvia ja pakkaa ne päiväevääkseen. Lisäksi hän syö runsaan aamiaisen omaan mahaansa.

Arkikuvahaaste: lankalauantai

kuvia-paasiaislauantain-arjesta

Lankalauantai:

  • Sidoin LANGALLA yön yli marinoituneen lampaankappaleen rullaksi ja työnsin uuniin. Lihalämpömittari kylkeen niin kuin keihäänkärki jumalan karit— no, nyt lähti laukoille. Kynsilaukoille.
  • Kuistilta lähti pöytä vintille ja säilytettävät ruuat rappusten alle viileään.
  • Ripustin kiinanruusun oksiin jouluisten jääpuikkojen lisäksi muoviset munat pääsiäiseksi.
  • Laventeli pääsi kylmäkellarista takapihalle kasvukaudeksi.
  • Koskahan kaupungin metsurit tulevat kaatamaan tontin rajalta huonokuntoiset puut? Saunan katto on uusittu viime kesänä, ja sen päälle kenottava koivu olisi syytä saada hävitettyä.

Viisiteräiset sakset

Viisiteräiset sakset eivät ole mikään kaksiteräinen miekka – niillä saa yrtit silputtua suit sait sukkelaan mutta ei voi satuttaa itseään.

Ei hyvää päivää, mikä aloitus.  Pyydän anteeksi ja otan uusiksi:

wpid-yrttisakset.jpgYhdessä lähiomaisessa on tarjoushaukan vikaa, joten olen saanut keittiööni yrttisakset. Yrttisakset ovat kuin tavalliset sakset, mutta niissä on useita vierekkäisiä teriä, joten yrttien silppuaminen on helpompaa ja nopeampaa ja tarkempaa kuin veitsellä. Valmistelin juuri sunnuntaipäivällisen eli lihan lisäkkeeksi kylmää papu-tomaattisalaattia, johon saksin tuoretta persiljaa reilulla kädellä ja viidellä terällä.

Tomaatti-papusalaattiin tuli persiljan lisäksi kirsikkatomaatteja, kikherneitä ja punasipulia. Mausteeksi tietysti suolaa ja pippuria, oliiviöljyä ja sitruunamehua sekä vähän juoksevaa hunajaa.  Lisäke saa maustua kylmässä pari tuntia – meillä on ruoka kahdelta.

Viisi askelta viininmaisteluun

Vietin hiihtolomani Kaliforniassa kaikista velvollisuuksista luistellen.

Loman aikana tein ystäväni kanssa tehoiskun Paso Roblesin viinialueelle. Paikalliset veikkaavat, että tienoosta on tulossa seuraava iso juttu perinteisten Napan, Sonoman ja Santa Barbaran jälkeen. Viiniä täällä on viljelty jo toistasataa vuotta, mutta nyt povataan alueen uutta tulemistaJa mikä ettei: ilmasto on ihanteellinen niin viiniköynnöksille kuin kasvattajille, ja meren ja vuorten välissä viihtyvät niin merinorsut kuin turistit. Meillä oli tukikohtana bed and breakfast -paikka Cayucosin pikkukylässä, josta kävimme tutustumassa lähiympäristöön.

Me noudatimme retkellämme viittä hyvää periaatetta:

  1. Palkkaa kuski.
    Maistelussa on mahdollisuus vain maistella viiniä ja sylkeä se suustaan pois. Mahdollisuus on teoreettinen.
    Me hankimme kuskin, jotta saatoimme nauttia hyvistä viineistä koko rahan edestä. (Maistelu on yleensä maksullinen, n. 10 dollaria per pää paikasta riippuen.)
  2. Valitse viinitilat.
    Tarjontaa on valtavasti, joten jonkinlainen reittisuunnitelma on oltava. Suosituksia voi kysyä paikallisilta, luottaa ammattilaisten (tai myyntimiesten) arvosteluihin ja saatuihin palkintoihin tai tehdä valintansa vaikka tilan tyypin, viljeltyjen rypäleiden tai hintatason perusteella.
    Tai voi vain ajella eteenpäin ja pysähtyä kivannäköiseen paikkaan.
  3.  Maistele hartaudella.
    Ensimmäinen suullinen valmistelee kitalaen siihen, mitä tuleman pitää. Toinen suullinen kertoo, miltä viini tuoksuu, maistuu ja tuntuu. Kolmas suullinen onkin sitten viimeinen.
    Onneksi tastingissa on tyypillisesti neljää-viittä eri sorttia tarjolla. Toisilla tiloilla on viinin kaverina erilaisia juustoja, ja paritus tuokin esiin uusia makuja niin juomasta kuin juustosta.
  4. Muista syödä.
    Pikkuruiset viinisiemaukset ovat pieniä, mutta niitä on paljon. Osa tiloista tarjoaakin palaa painikkeen lisäksi, valintaa on voileivistä ja salaateista suurempiin ruokiin.
  5. Nauti maisemista.
    Helmikuinen vesisade ei amerikkalaisella viinitilalla harmita yhtään niin paljon suomalaisella kotipihalla.
    Kukkula-sateista-taivasta-vasten

Kinkunkuorrutusta ja keittiösiivousta

image

Kinkku paistui yön uunissa ja oli aamulla valmis kuorrutettavaksi. Perinteisen ohjeen mukaan se menee näin:

1. Poista kinkusta nahka ja ylimääräinen läski.

2. Sekoita kananmunan joukkoon sinappia ja sokeria.

3. Valele kinkun pinta seoksella ja ripottele päälle korppujauhoja.

4. Paista vartti kuumassa uunissa.

Kätevä emäntä saa oheen mahtumaan vielä nämäkin:

1. Lämmitä hellalla maitokaakaota ja käännä hetkeksi huomiosi muualle.

2. Laakson kiehuttua yli ala siivota: vedä hella paikoiltaan, pyyhi kaakaolammikot paperilla, hae imuri ja imuroi makaronit, lasinsirut ja muut roskat.

3. Pyyhi kaapinseinä, hellankyljet ja takaseinä laaksosta. Pyyhkäise myös lattia.

4. Työnnä hella paikoilleen ja totea, että on vielä liian aikaista glögimukilliselle.

5. Jatka hommia.

Perunalaatikkoa ja pyykinpesua

Hämeen läänin Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus on v. 1976 julkaissut kirjan ”Etelähämäläistä ruokaperinnettä”. Sen ohjeen mukaan tein tänä vuonna imelletyn perunalaatikon (eli pernalooran eli pernaluolan eli pernatuuvingin).

Tarvitaan perunoita, vettä, vehnäjauhoja, maitoa ja suolaa. Ohje on seuraava:

  • Keitä perunat kuorineen tai kuorittuina.
  • Älä käytä keitinveteen suolaa, koska se estää imeltymistä.
  • Kuori perunat mahdollisimman nopeasti.
  • Survo perunat, lisää vehnäjauhot haaleaan survokseen.
  • Saa imeltyä 2-3 tuntia tai yön yli.
  • Lisää kylmä maito ja suola.
  • Laita seos vuokiin.
  • Paista miedossa uuninlämmössä 1-2 tuntia. Varo ylikuohumista.

Tein reseptiin omat lisäykseni:

  • Lähetä lapsi jaloista pois ulos leikkimään vesisateeseen kavereiden kanssa.
  • Riisu litimärkä kurapetteri ja vie ulkovaatteet suoraan pesukoneeseen.
  • Ota vaatteet ohjelman päätyttyä pesukoneesta ja ripusta kuivumaan.
  • Ota rummun pohjalta myös kännykkä, joka on jäänyt siihen taskuun, jota et tyhjentänyt.
  • Irrota kännykän akku kuivumaan.
  • Kun puhelin on kuivunut, käynnistä se.
  • Lausu mielessäsi kiitos Nokialle idioottivarmoista puhelimista.

Katajanmarjasilli

Herranen aika, jouluun on muutama päivä ja silli on tekemättä ja perunalaatikko imellyllämättä ja… Kauppias on sentään suolannut kinkun.

Isä teki jouluksi aina silliä. Resepti periytyi isältä paitsi pojalle myös tyttärelle:

Isän joulusilli

2 silliä tai 4 filettä
15-20 katajanmarjaa
puna- tai keltasipuli

Liemi:
1 dl etikkaa
2 dl vettä
1 dl sokeria
2 laakerinlehteä
10 maustepippuria

Keitä liemi ja jäähdytä. Leikkaa liotetut fileet sentin parin siivuiksi. Lado silli, sipuli ja katajanmarjat kerroksittain. Kaada liemi päälle ja anna seistä ainakin vuorokauden.

Ja kun tämä on tehty, aletaan kuoria perunoita laatikkoa varten. Ja paketoida lahjoja – herramonjee, onkos ne jo hankittu?

Mustikkanäkkärit

image

Glorian ruoka ja viini -lehdessä oli puolukkanäkkärien ohje. Vihdoinkin resepti, johon voin käyttää Pärnun Maximasta hamstraamaani maissijauhoa. (Ostin taannoin pussin, kun se oli niin eksottinen aines vain Maizenaan ja popkorniin tottuneelle.)

Taikina tehtiin kahdessa vaiheessa. Aamulla ennen töihin lähtöä sekoittelin hiivan, nesteen ja ruisjauhot käymään ja illalla lisäsin kuplivaan taikinaan rukiit, grahamit, maissit, mustikat ja mausteet. (Ohjeessa lisättiin kuivattuja puolukoita, mutta sitä sorttia mulla oli vain survoksena.)

Suurin urakka oli leipominen. Aloitin pienillä tähdillä ja sydämillä, sitten siirryin isompiin ukkoihin ja akkoihin – ja viimeisen kahden pellin piparit olivat rieskan kokoisia pyörylöitä.

Pääasiassa: maku oli hyvä. Oikein hyvä. Mutta seuraavan kerran kun lähden näkkäriurakkaan, teen uunipellin kokoisia kappaleita, joista voi sitten murustaa sopivan kokoisia suupaloja.

Kuinka papumuhennoksesta tuli tortillan täyte

Eilen syötiin lehtikaali-papupataa. Tänään ei syöty lämmitettyjä tähteitä – niin kuin yleensä joka toinen päivä – vaan jatkojalostettua täytettä maissilättyjen sisällä.

Valmistaminen oli tosi nopeaa ja tosi yksinkertaista:

  • Otettiin jääkaapista eiliset jämät ja paketti jauhelihaa.
  • Jauheliha ruskistettiin pannulla, ja sekaan lisättiin taco-mausteseospussi.
  • Maustettuun jauhelihaan lisättiin eilinen mössö ja lämmitettiin kuumaksi.
  • Tortillaa lämmitettiin mikrossa 10 sekuntia ja lätty täytettiin tuoreella lehtikaalisilpulla ja tacomaustetulla jauheliha-papumuhennoksella.

Jauheliha on tässä täysin valinnainen, pelkällä uusiomaustetulla muhennoksellakin olisi varmaan voinut mennä, joskin siitä olisi voinut ilman lisämassaa tulla liian suolaista tai muuten mausteista. Jauhelihan sijaan olisi voinut käyttää toisenlaisia papuja tai soijarouhetta. Tai jotain muuta? Tähän ei ollut martoilla ehdotusta.

Kuinka toskanalaisesta valkopapukeitosta tuli hämäläinen lehtikaali-papumuhennos

Kasvimaalla on heikot sortuneet marraskuisella elon tiellä mutta lehtikaali sen kun porskuttaa. Tänään tein lehtikaali-papumuhennosta, josta lapsetkin tykkäsivät.

Seuraavaksi kääntämisen vapautta ja sovellusta maustekaapin mukaan, lokalisointia siis:

Tuscan White Bean Soup 

  • 2 cups dried cannelleni beans soaked overnight in plenty of filtered water
  • 1/4 c olive oil
  • 1 large onion, diced
  • 3 cloves garlic, finely chopped
  • 1 – 1.5 cups carrots cut to a small dice
  • 8 (or so) ripe tomatoes, peeled, seeded and chopped
  • 1-3 bunches tuscan kale, de-ribbed and blanced in salted water for a few minutes and drained
  • 2 springs rosemary
  • a lot of fresh thyme
  • leaves from a few springs of oregano
  • pinch of red chili flakes
Lehtikaali-papumuhennos
  • oliiviöljyä
  • keltasipuli
  • valkosipulia
  • porkkanoita
  • tölkki säilyketomaatteja
  • tölkki valkoisia säilykepapuja
  • lehtikaalia
  • kuivattua rosmariinia
  • kuivattua timjamia
  • kuivattua oreganoa
  • kuivattua chiliä
  • suolaa ja pippuria
Valmistus täysin arvattavalla tavalla: Silputaan sipulit ja valkosipulit, kuullotetaan ne öljyssä, lisätään raastetut porkkanat ja mausteet. Lisätään purkkitomaatit ja keitellään. (Voi soseuttaa sauvasekoittimella, jos haluaa sileämpää syötävää.) Lisätään pavut. Viimeiseksi sekaan suikaloidut lehtikaalit (ruoti pois) ja kuumennus. Kauhotaan lautasille ja muserretaan chili vasta omalle lautaselle, ei siis lasten annoksiin.
Alkuperäisestä reseptistä kaikki aineet olivat mukana, mutta tuoretta oli meillä vaan porkkanat, sipuli ja lehtikaali – kaikki muu tuli purkista. Lientäkään en lisännyt, joten keitto kuivui muhennokseksi.
Oikopolusta huolimatta maistui hyvältä ja oikopolun ansiosta valmistui vaivatta. Eikä tarvitse olla koulutukseltaan kääntäjä, että tällaisen lokalisaation saa aikaan!