Marraskuussa maistuu maa-artisokka

maa-artisokan-kukat

Maa-artisokan varsi kurottaa kesällä kolmen metrin korkeuteen.

wpid-maa-artisokat-lumisessa-maassa.jpg

Maa-artisokan mukulat puolestaan voi kaivaa maasta vaikka marraskuussa.

Tänään kävin hakemassa ämpärillisen saalista vielä sulasta maasta. Koska jo pesemisessä on jo riittävästi työtä, jätin kuorimisen väliin ja vain keitin puhtaaksi harjatut mukulat kypsiksi. Sitten ajoin ne tehosekoittimessa kuorineen: valmiina on iso kattilallinen sosetta. Siitä voi tehdä keittoa, lisätä perunamuusiin, syödä sellaisenaan lisukkeena – ja loput pyreet voi panna vaikka pakkaseen.

Maa-artisokkaa voi kaivaa esiin niin kauan kuin maa on sula. Loppusadon kimppuun pääsee taas keväällä!

Burgundinpata hautuu valmiiksi itsestään

No tuli lunta!

Talvea simuloivaan lauantaihin sopii talvinen ruoka, burgundinpata. Puuhellaan kun laittaa lämmikkeeksi tulen, keittiössä on kiva leikkiä kokkia reippaan aamukävelyn jälkeen. Aamukävelyn päätteeksi on siis käyty myös ruokakaupassa, jossa on ollut sisäpaisti tarjouksessa: palana 11 e/kg; kuutioituna 19 e/kg – kannattaa itse vähän nähdä vaivaa ja leikellä!

Kun emmeet oli kerran kookaupasta, niin resepti samasta osoitteesta (ks. kuva).

wpid-burgundinpadan-ainekset.jpg

Valmistus on yksinkertaista: aineet paloitellaan ja pyöräytellään pannun kautta pataan. Sitten pata pannaan uuniin ja lähdetään uudelle kävelylenkille hakemaan sitä burgundilaista punaviiniä ruoan kanssa nautittavaksi.

wpid-emalipata-ja-ullakko-patalappu.jpg

Loppuilta meneekin todennäköisesti sohvalla. Ei huono päätös talven ensimmäiselle talvipäivälle.

Sienioppaat vertailussa

Suppilovahveroita odotellessa testasin neljää erilaista sieniopasta metsän antimien tunnistamiseen:

1) Mauri Korhosen ’100 sientä’ -kirja sisältää aivan kaiken ja lite till, mitä normi-ihmisen tarvitsee sienistä tietää: sienen määritelmästä lajikuvausten, ruokaohjeiden ja säilöntävinkkien kautta kaupallisen poiminnan säädöksiin ja alan lähdekirjallisuteen. Kirja on riittävän pieni ja kevyt kopan pohjalle, vaikkakin metsässä käytettäväksi vähän turhan iso ja mielenkiintoinen.

2) ’Parhaimmat ruokasienemme’ -kasettikirja (toim. Irma Järvinen) eli C-kasetin kokoinen, muovikuorinen, 35 sienen korttikokoelma. Hyvää siinä on pieni koko, säänkesto ja riittävä aineisto eli lajikuvaukset värikuvineen ja käyttöohjeineen.

3) Puhelimeen ladattavan ’Sienioppaan’ (Lasse Kosonen) sisältämä sienimäärä on edellisen kahden välistä. Sienioppaan valttina edellisiin nähden on sienten tunnistustoiminto mm. värin, muodon ja muiden ominaisuuksien perusteella. Oppaassa on myös hakemisto, kuten edellisissäkin.

4) Äiti. Kuljettaa hyville sienipaikoille, löytää ja tunnistaa sienet ja kertoo niihin liittyviä muistoja, antaa käsittely- ja ruokaohjeita, tarjoaa retkellä eväät, osallistuu sienten perkaamiseen, säilömiseen ja valmistukseen sekä jää vielä syömäänkin. Vertailun ylivoimainen voittaja.

Mikä on oikea tapa suolata savukala?

Kysymys ei ole retorinen vaan pragmaattinen. Olin viikonloppuna kaverin mökillä, jossa naapuri oli käynyt muikkuverkoilla. Lauantain ohjelmassa olikin kalojen siivoaminen, savustaminen ja syöminen. Avaaminen ja sisälmysten poisto kävi kätevästi saksin ja sormin, joskin koulukuntaeroja löytyi kalan pään paikoilleen jättämisen tai poistamisen suhteen. Suolaamisen kanssa olin suurpiirteinen ja viskelin karkeat merisuolat kalojen päälle savustimeen – tämä taitaa olla ns. tönkkösuolaamisen malli. Toiset suolaavat kalat etukäteen huolellisesti sisältä ja ulkoa mutta poistavat ylimääräiset ennen savustinta. Kolmas tapa on kuulemma tehdä kymmenprosenttinen kuuma suolaliemi ja uittaa kaloja siinä hetken aikaa kypsymisen jälkeen. Mikä on sun salaisuutesi?

wpid-perkaamattomat-muikut.jpg

wpid-savustetut-muikut.jpg

wpid-muikku-päineen-ruotoineen.jpg.jpeg

Ja vielä: syötkö pienen kalan ruotoineen?   

Salaatti kohoaa korkeuksiin

Olen istutellut kaupan salattiruukkujen jämiä kasvimaalle. Menestys on ollut huikea: salaatit tuottavat lehteä enemmän kuin ehdimme syödä.

Salaatit kasvavat myös vartta. Aikaisimmat istutukset ovat yli metrin mittaisia. Katkaisin muutaman varren keittiön pöydälle kukkamaljakkoon, mutta runsaasta vedestä huolimatta tulos oli nuutunut kimppu. Söimme sen siis lounaalla pois.

image

Ukkosten välissä kesäpuuhaa

Aamulla heräsin ukkoseen ja illalla oli sama räiske. Näiden välisenä kahtenatoista tuntina ehdin lomapäivänäni:

  1. Imuroida. (Ei olisi pitänyt eilen manata.)
  2. Pestä keittiön lattian.
  3. Ottaa pakastimesta pussillisen suorittua savuhaukea.
  4. Pestä koneellisen puna-valkopyykkiä ja ripustaa sen ulos kuivumaan.
  5. Käydä Hämeenlinnan taidemuseossa Taiteilijatoveruutta-näyttelyssä.
  6. Käydä pikkukaupunkilaisessa ruokakaupassa.
  7. Hakea kuivat pussilakanat ja tyynyliinat narulta.
  8. Tehdä lounaaksi savukalapihvejä ja sitruuna-kapris-perunasalaattia ja nauttia sen äidin kanssa.
  9. Repiä vadelmapensaan juurelta vuohenputket ja luumupuun juuriversot.
  10. Siirtää osan vadelmaversoista saunan taakse verkkoaidan viereen juurtumaan.
  11. Ommella yhteen eilen virkkaamiani isoäidinneliöitä. (Näistä ei tulekaan ponchoa.)
  12. Pedata ulkoilmalta tuoksuvat pellavalakanat sänkyyn.

Tämähän on yhtä työntekoa koko loma!

Hotelliaamiaisen vastenmielisimmät ilmiöt

Hotelliaamiaisen vastenmielisimpiä ilmiöitä eivät ole kokkeliksi kutsuttu hyytynyt munakaslevy eikä 50 harmaan sävyssä esiintyvä pekoni vaan kolme asiakastyyppiä:

  1. Tuhlaaja kasaa lautaselleen leikkelepaketillisen verran kinkkua, perhekoon juustomäärän ja pellillisen karjalanpiirakoita. Näistä hän syö korkeintaan kymmenesosan ja jättää loput lautaselle roskiin kannettavaksi.
  2. Itsekäs noukkii viereisen linjan tarjoiluastiasta omalle lautaselleen yksitellen ja huolellisesti viimeiset kymmenen lihapullaa, kun oman linjan vati on tyhjä. Hän tekee sen siitä huolimatta, että vastapäätä on lapsi, jolle ei jää yhtäkään lihapullaa.
  3. Varas varustautuu buffet-aamiaiselle oman repun ja muovisen säilytysrasian kanssa. Hän hakee pöytäänsä vuoren voisarvia ja pakkaa ne päiväevääkseen. Lisäksi hän syö runsaan aamiaisen omaan mahaansa.